Joka kolmannella aivoinfarktin saaneista on eteisvärinä

Tähän mennessä laajin tutkimus aivoinfarktin ja eteisvärinän ajallisesta yhteydestä julkaistiin vastikään arvostetussa STROKE-tiedelehdessä.

HUSin johdolla tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että aivoinfarktin vuoksi sairaaloissa hoidettavista potilaista peräti joka kolmannella on myös eteisvärinä. Heistä osalla eteisvärinä oli jäänyt kokonaan diagnosoimatta, verenohennushoitoa ei ollut lainkaan tai lääkehoito ei ollut tarvittavalla tasolla.

”Eteisvärinän rytmihäiriön aikana saattaa syntyä aivoinfarktin aiheuttavia verihyytymiä. Kun eteisvärinä diagnosoidaan ajoissa, voidaan verenohennuslääkkein jopa estää aivoinfarktin synty tai ainakin parantaa aivoinfarktin ennustetta”, kertoo neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta.

Suomessa on arvioilta lähes 230 000 henkilöllä diagnosoitu eteisvärinä. Eteisvärinän oireet vaihtelevat suuresti. Oireina voi olla sydämen epäsäännöllinen syke, huimaus tai väsymys. Noin kolmasosalla eteisvärinä on kokonaan oireeton, joten diagnosoitujen lisäksi on todennäköisesti lukuisia diagnosoimattomia.

”Varsinkin yli 65-vuotiailla eteisvärinän mahdollisuutta on seurattava aktiivisesti. Vaikka aivoinfarktin hoito ja ennuste ovat parantuneet, voidaan niitä parantaa edelleen. Kuolleisuus aivoinfarktiin on edelleen liian suurta”, Putaala toteaa.

Aivoinfarkti ja eteisvärinä yhdessä lisäävät kuolemanriskiä

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa eteisvärinän ja aivoinfarktin samanaikaisen sattumisen riskiä lisäsivät korkea ikä, alempi koulutustaso ja alkoholinkäyttö. Sen sijaan sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, krooninen munuaissairaus ja psykiatriset sairaudet eivät lisänneet riskiä.

Kuolleisuus oli suurinta potilailla, jotka saivat aivoinfarktin yhtä aikaa eteisvärinän kanssa. Heillä kuolemanriski oli kolminkertainen verrattuna niihin, joilla oli vain eteisvärinä. Aiemmin aivoinfarktin saaneisiin verrattuna kuolemanriski oli puolitoistakertainen.

Aivoinfarktin ennuste on parantunut merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana valtimotukoksen liuotushoidon ja mekaanisen tulpanpoiston, mutta mahdollisesti myös kehittyneen verenohennushoidon ansiosta. Kuolleisuus potilailla, joiden aivoinfarkti ilmeni samaan aikaan eteisvärinän kanssa, laski tutkimuksen seuranta-aikana vuosien 2007 ja 2018 välillä 6 prosentista 4,8 prosenttiin.

Tutkimuksessa 229 565 eteisvärinäpotilasta

Tuoreessa väestöpohjaisessa rekisteritutkimuksessa hyödynnettiin vuosien 2007–2018 aikana kerättyä dataa potilaista, joiden eteisvärinä diagnosoitiin ensimmäisen kerran 30 vuorokautta ennen tai jälkeen aivoinfarktin. Tutkimuksessa oli mukana 229 565 keski-iältään 73-vuotiasta eteisvärinädiagnoosin saanutta potilasta.

Tutkimuksen potilaista 12 582 eli 5,8 prosenttia oli saanut aivoinfarktin 30 vuorokautta eteisvärinädiagnoosia ennen tai diagnoosin jälkeen ja 12 209 eli 5,3 prosenttia oli saanut aivoinfarktin yli 30 vuorokautta ennen eteisvärinää. Kaiken kaikkiaan kolmannes näistä potilaista sai aivoinfarktin samanaikaisesti eteisvärinän kanssa.

Tutkimus on osa laajaa kansallista FinACAF-tutkimushanketta, jossa on mukana HUSin ja Helsingin yliopiston lisäksi Aalto yliopisto, TYKS, TAYS ja KYS. Hanketta johtaa ylilääkäri, kardiologi Mika Lehto HUSin Jorvin sairaalan sisätaudeilta.

Tutkimusartikkeli: Ischemic stroke temporally associated with new-onset atrial fibrillation: A population-based registry-linkage study