Vuokin reitin muinaisjäännökselle suoja-alue

Vuokin reitti oli 1700-luvun lopulta lähtien yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä kulkureiteistä Suomussalmen alueella. Se tarjosi yhteyden Pohjanlahdelta Vienanmerelle ja toimi kauppareittinä sekä muuna kulkuväylänä. Vuokin reitti on pituudeltaan noin 26 kilometriä. Vuokin reitistä on käytetty myös nimityksiä Vienan reitti sekä Lönnrotin polku, sillä Elias Lönnrot on tiettävästi kulkenut runonkeruumatkoillaan 1830-luvulla kyseistä reittiä Vuokkiniemeen.

Vuokin reitti on ollut polkumainen jalan ja hevosella kuljettava reitti, johon on sen käytön aikana sisältynyt myös vesiosuuksia. Reitin kulku on vaihdellut vuodenaikojen ja vuosittaisten vesistöolosuhteiden vaihtelun mukaisesti. Suoja-alueeksi vahvistettu reittilinjaus on sekä arkistolähteiden että maastotarkastusten perusteella edustavin Vuokin reitin osista ja todettu säilyneiltä osiltaan parhaiten hahmotettavaksi. Vuokin reitti on polkujäännöksenä havaittavissa pienipiirteisenä kevyenä painanteena. Siksi se on erityisen herkkä vaurioille, ja sen luonne vaatii säilyäkseen ympärilleen metsäisen maiseman.

Suurin osa reitistä tuhoutunut

Museoviraston inventoi Vuokin reitin vuonna 2017 suoja-aluehakemuksen pohjaksi. Inventoinnissa kartoitettiin ja kuvattiin muinaisjäännöksenä säilyneet eli reitin alkuperäiset ominaispiirteet säilyttäneet osuudet, rekonstruoidut osuudet sekä tuhoutuneet osuudet.

lnventoinnissa todettiin reitin säilyneen maastossa varsin vaihtelevasti. Hyvin säilynyttä muinaisjäännöstä on vain 3,4 kilometriä eli 13 prosenttia reitin kokonaispituudesta. Kun mukaan lasketaan kohtalaisesti ja kaksiuraisena säilyneet osat, saadaan suojelluksi muinaisjäännökseksi luokiteltavaa polkua 5 070 metriä eli noin 19 prosenttia kokonaispituudesta. Kulttuuriperintökohteina on säilynyt noin 2 500 metriä eli vajaa 10 prosenttia kokonaispituudesta. Reitistä on tuhoutunut noin 70 prosenttia.

Vuokin reittiä on tuhonnut aiempien vuosikymmenten metsänkäyttö; polun lähelle tehty avohakkuu on aiheuttanut kapealle suojapuustoalueelle tuulituhoja ja siten vahinkoa reitille. Reittiä ovat tuhonneet myös metsä- ja pientyökoneilla ajo, metsäteiden tekeminen reitille, soranotto sekä varomaton kunnostaminen. Lukuisiin vanhoihin pilkkapuihin on tehty uusia pilkkoja.

Polulla saa kävellä mutta maankäyttöä rajoitetaan

Vuokin reitti muinaisjäännöksenä on erityisen herkkä ympäröivälle maankäytölle. Muinaisjäännöksellä ja siihen kuuluvalla suoja-alueella maankäyttö on suunniteltava niin, ettei muinaisjäännöksen rauhoitus vaarannu ja että sen luonne polkumaisena reittinä säilyy.

Suoja-alueella kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Metsänhoidolle on asetettu rajoituksia, joiden tarkoituksena on säilyttää polku ja sen suoja-alue vahingoittumattomana. Reitillä ei saa ajaa mönkijöillä tai vastaavilla pienkoneilla eikä metsäkoneilla. Muinaisjäännöksen polkumaisella osuudella ei saa liikkua koneilla.

Muinaisjäännöksen polkumaiselle osuudelle ei saa tehdä uusia rakenteita matkailun kehittämisen, hoidon, ulkoilureittien rakenteiden rakentamisen ja huoltamisen yhteydessä. Muualle suoja-alueelle voidaan kuitenkin rakentaa reitin käyttöä jalan tai polkupyörällä helpottavia rakenteita yhdessä maanomistajan ja museoviranomaisen kanssa suunnittelemalla.

Reitillä saa ja on suotavaakin liikkua jalan, jotta polku säilyttää alkuperäisen luonteensa eikä kasva umpeen. Reitin varrella on retkeilijöille myös opasteita ja palveluita sekä mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin luonto- ja kulttuuriperintökohteisiin. Palveluista ja reitin hoidosta vastaa Vienan reitti ry.