Kotimainen ruokateknologia-ala on kehittynyt viime vuosina suurempien rahoituskierrosten ja vahvan innovaatioekosysteemin avulla

Ensimmäistä kertaa tehtävä selvitys suomalaisista ruokateknologia-alan startup- ja kasvuyrityksistä osoittaa, että alan yritysjoukko on monipuolinen ja edustaa ruuantuotannon arvoketjua sen eri kohdissa. Eniten yrityksiä löytyy ruuan arvoketjun alkupään maatalousteknologioista (AgTech) ja uusien ruokatuotteiden ja raaka-aineiden kehittämiseen keskittyvistä yrityksistä (Next-Gen Food). Näissä kategorioissa korostuvat esimerkiksi kasvipohjaisia tuotteita tarjoavat yritykset ja solumaatalousyritykset. Monella näistä yrityksistä on tutkimustaustaa. 

Alan rahoitus on kehittynyt voimakkaasti vuoden 2015 jälkeen. Jos mukaan ei lasketa ruuan arvoketjun loppupäässä toimivien Woltin ja Relexin yhteensä satojen miljoonien sijoituskierroksia, alan yritykset ovat keränneet vuosina 2015–2022 yhteensä noin 270 miljoonaa sijoituksia. Jos Woltin ja Relexin keräämät rahoituskierrokset lasketaan mukaan, pottia on kerätty kaikkiaan 1,6 miljardia euroa. Vuosien 2015–2022 sijoituksia on tehty 80 kappaletta 47 eri yritykseen. Sijoitusten mediaanikoko on hieman alle kaksi miljoonaa. 

Vaikka Wolt ja Relex selittävät valtaosan isosta potista, myös muita suurempia kierroksia on kerätty aiempaa enemmän. Kymmenen miljoona ja sitä suurempien kierrosten lukumäärä on kolminkertaistunut parin edellisen vuoden aikana. 

”Liiketoiminnan ja tuotannon skaalaamiseen vaadittavia suurempia sijoituskierroksia kerätty viime vuosina aiempaa enemmän. Se kertoo hyvää siitä, että globaalisti valtavia ruuantuotannon haasteita ovat ratkaisemassa myös suomalaiset yritykset, kuten Enifer ja OnegoBio”, Tesin sijoituspäällikkö Jan-Patrick Haikkola kertoo. 

”Suomessa on vahva perinne ruokateknologiasta: esimerkiksi Eniferin käyttämä mykoproteiini Pekilo on alun perin kehitetty Suomessa jo 1970-luvulla”, jatkaa Haikkola. 

Vuoden 2023 ensimmäisen puoliskon aikana sijoituskierrosten määrä on vähentynyt ja kerätyn rahoituksen määrä on pienentynyt. Sijoitusmäärän lasku on linjassa muun startup- ja kasvuyrityksen rahoituksen kanssa, joka on painunut alas haastavat makroekonomisen tilanteen vuoksi. 

”Kestävä ruuantuotanto ja ruokateknologia kiinnostaa sijoittajia. Monella kotimaisella rahastolla on sijoituksia ruokateknologian yrityksiin, ja Suomeen on vuonna 2020 perustettu Pohjoismaiden ensimmäinen pelkästään ruokateknologiaan sijoittava venture capital -pääomasijotusrahasto Nordic FoodTech VC”, sanoo Keith Bonnici, Tesin sijoitusjohtaja. 

Myös kansainvälisiä sijoittajia on markkinassa jonkin verran. Lisäksi tutut kotimaiset ruokateollisuusyritykset, kuten Valio ja Fazer, ovat olleet mukana aktiivisesti uusien ruokateknologiatuotteiden ympärillä esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja sijoitusten kautta. 

Suomalaista kestävän ruuan tuotantoa tukee myös vahva innovaatioekosysteemi, joka sisältää useita yliopistoja, tutkimuskeskuksia ja yrityskiihdyttämöitä, kuten VTT ja Helsingin yliopiston Viikki Food Design Factory. 

”Uusien innovaatioiden rakentamiselle on vahva, toisiaan täydentävä tuki: VTT on mukana rakentamassa uraauurtavia solumaatalouden yrityksiä kuten Solar Foodsia ja OnegoBioa, joilla on vahvaa patentoitavaa teknologiaa. Viikki Food Design Factory puolestaan vauhdittaa yliopistosta ponnistavaa yritystoimintaa. Ekosysteemi synnyttää vuositasolla kymmeniä uusia tiimejä, joista parhaat kehittyvät jopa kansainvälisesti merkittäviksi yrityksiksi”, päättää Bonnici. 

Selvitys kattaa yhteensä 84 suomalaista ruokateknologia-alan startup- ja kasvuyritystä, jotka Tesin asiantuntijat ovat tunnistaneet eri tietokannoista. Suuryritykset ja kansainvälisten yritysten tytäryhtiöt on jätetty selvityksen ulkopuolelle. 

Lue koko selvitys täältä (englanniksi).