Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Rahapolitiikka voi yllättää talousennustajat myönteisesti
Talousvuosi 2023 päättyy poikkeuksellisen mollivoittoisiin tunnelmiin. Suomen talous on painunut taantumaan, ja ennustelaitokset ovat yksi toisensa perään alentaneet ensi vuotta koskevia kasvuennusteitaan syksyn edetessä. Edelleen on kuitenkin huomattavaa epävarmuutta siitä, kuinka pitkä ja syvä taantumasta on tulossa. Vallitsevan talouskeskustelun sävy on niin synkeä, että riskinä on myös liiallinen pessimismi. Rahapolitiikka saattaa olla ensi vuoden positiivinen yllättäjä.

Suomi kärsii liian korkeista koroista
Suomen talous on kärsinyt vuonna 2023 euroalueen rahapolitiikan kiristymisestä. Euroopan keskuspankin mandaattina on taistella hintavakauden puolesta. Tarvittaessa niin tehdään jopa taantuman kustannuksella.
”Suomen kannalta kireä rahapolitiikka on massiivinen ongelma, koska meidän taloutemme on korkoherkkä sekä toimialarakenteen että kotitalouksien vaihtuvakorkoisten asuntolainojen kautta. Hallitsematon inflaatio ei ole kotimaassa ollut enää pitkään lähelläkään uhkakuvien kärkeä, ja syksyn edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, että nykyinen korkotaso on liian korkea Suomen taloudelle”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Suomessa, toisin kuin muualla euroalueella, kotitalouksien lainat on tyypillisesti kytketty vaihtuviin korkoihin, mikä on tuonut kiristyneen rahapolitiikan nopeasti velallisten kotitalouksien arkeen. Liikkumatila muuhun kulutukseen käytettävissä oleville tuloille on tippunut rajusti.
Lisäksi Suomessa teollisuuden ja rakentamisen osuus koko talouden tuotannosta on suurempi kuin keskimäärin euroalueella. Tilannetta ei paranne se, että Suomen teollisuuden rakenne painottuu investointihyödykkeisiin ja ulkomaisen teollisuuden välituotteisiin, joiden kysyntä reagoi herkästi korkojen nousuun.
”Kun inflaatio kerran pääsi karkaamaan, oli keskuspankin pakko reagoida tavalla, joka todennäköisesti oli liiankin järeä. Keskuspankkiirin ensisijainen tavoite oli välttää liian nopean inflaation kroonistuminen. Näyttää siltä, että päätavoitteessa on onnistuttu, mutta hinta on ollut kova”, sanoo Appelqvist.
Valoa tunnelin päässä
Euroopan keskuspankki on toistaiseksi ollut hipihiljaa korkojen laskemisesta. Rahapolitiikka on myös psykologiaa. Keskuspankki pyrkii tiukkasanaisiin äänenpainoihin, jotta markkinat eivät reagoisi etupainotteisesti, jolloin pidemmät korot laskisivat. Silloin rahapolitiikan ennenaikainen löystyminen saattaisi kumota alkuperäisen mahdollisuuden korkojen laskuun kiihdyttämällä inflaatiota uudestaan.
”Euroalueen tiukka rahapolitiikka voi tulla yllättävän nopeasti päätökseen, jos suhdannetilanne sakkaa laajemmin Euroopassa, ja loputkin inflaatiopaineet poistuvat. Kun keskuspankki joutuu myöntämään, että korkotaso on liian ylhäällä, on sillä kiire toimia, sillä rahapolitiikan muutokset vaikuttavat talouteen viiveellä. Siinä tilanteessa saatetaan tarvita useita reippaita koronlaskuja lyhyen ajan sisällä”, sanoo Appelqvist.
Heti vuoden alussa ei ohjauskorkoja lasketa, mutta jos inflaation hidastuminen jatkuu yhtä vauhdikkaasti kuin viime kuukausina on nähty, voi ensimmäinen koronlasku olla käsillä jo lähikuukausina.
”Rahapolitiikka saattaa olla ensi vuoden jokerikortti Suomen taloudelle. Historia on osoittanut, että kun rahapolitiikan suunta muuttuu, saattaa muutoksen tahti olla raju. Ei ehkä tarvitse myöskään odottaa kesään tai alkusyksyyn niin kuin vielä vähän aikaa sitten yleisesti oletettiin”, arvio Appelqvist.
Euroopan keskuspankki laski finanssikriisin yhteydessä eri ohjauskorkoja 5–7 kertaa seitsemän kuukauden jaksolla. Yhteensä leikkausta tuli ohjauskorosta riippuen 3–3,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2001 ohjauskorkoja leikattiin neljä kertaa puolen vuoden jaksolla, mikä tarkoitti yhteensä 1,5 prosenttiyksikön tiputusta. Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin koronlaskujaksot ovat monesti olleet vielä rajumpia. Esimerkiksi finanssikriisin yhteydessä ohjauskorkoa laskettiin reilussa vuodessa viisi prosenttiyksikköä.
”Rahapolitiikan kiristyminen on kiskonut Suomen taantumaan. Voi hyvin käydä niin, että ensi vuonna rahapolitiikan löystyminen kiskoo Suomen myös pois taantumasta vauhdittamalla sekä vientikysyntää että kotimaisia investointeja. Kun siihen vielä yhdistetään hiipuva inflaatio ja kotitalouksien koheneva ostovoima, saattaa ensi vuodesta tulla lopulta pelättyä parempi talousvuosi”, ennakoi Appelqvist.
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Viidennes kaikista ja kolmannes teollisuusyrityksistä aikoo lisätä investointeja hallituksen riihipäätösten vauhdittamana – lisää kasvua edistäviä toimia toivotaan16.5.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät veropäätökset lisäävät suomalaisyritysten halua investointeihin kotimaassa. Viidennes kaikista yrityksistä kertoi investointihalukkuuden lisääntyneen veropäätösten myötä. Teollisuuden alan yrityksistä investointeja aikoi lisätä 30 prosenttia. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä toivoi hallitukselta vielä lisää kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kauppakamarikyselyyn vastasi toukokuun alussa lähes 1500 yritystä.
Olli-Pekka Roiha Keskuskauppakamarin tietohallintojohtajaksi13.5.2025 11:00:44 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin tietohallintojohtajaksi on nimitetty Olli-Pekka Roiha (DI). Roiha siirtyy Keskuskauppakamariin rakennusyhtiö Skanskan tietohallintopäällikön tehtävästä. Roihalla on laaja kokemus erilaisten digitaalisten palvelujen, työkalujen ja sovellusten hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä. Skanskan lisäksi Roiha on työskennellyt muun muassa IBM:llä.
Keskuskauppakamari: Kehysriihen linjauksia rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi toteutettava ripeästi7.5.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.
iLOQ voitti Vuoden brändi 2025 -kilpailun6.5.2025 16:02:39 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna iLOQ. Digitaalisia pääsynhallintamenetelmiä kehittävän yrityksen tarina alkoi jo yli parikymmentä vuotta sitten, kun yrityksen perustaja Mika Pukari kehitti lukolle toimintaperiaatteen, jossa avaimen työntöliike aiheuttaa sähköenergiaa lukkosylinterissä.
Kauppakamarien ilmastokysely: Trumpin toimet eivät hetkauta suomalaisyritysten ilmastotoimia - pian jo puolet yrityksistä asettanut päästövähennystavoitteita29.4.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kielteinen suhtautuminen ilmastotoimiin ja vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ei juuri ole muuttanut suomalaisyritysten suuntaa ilmastotoimissa. Kauppakamarien ilmastokyselyyn vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, ettei Trumpin toimilla ole vaikutusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme