HUS

Nuoren ikä ei riitä perusteeksi aikuisten puolelle siirtymiselle

Jaa

Suomalais-australialaisessa tutkimuksessa selvisi, että pelkästään iän perustella ei voida päätellä, onko pitkäaikaista sairautta sairastava nuori valmis siirtymään hoitoon aikuisten yksiköihin.

Pitkäaikaista sairautta sairastava nuori siirtyy erikoissairaanhoidossa lastensairaalasta aikuisten hoitoyksikköihin yleensä 16-vuotiaana. Pelkästään iän perusteella ei voida arvioida nuoren valmiutta siirtyä lastensairaalasta aikuisten yksikköihin hoitoon. Iän lisäksi on huomioitava, miten nuori hallitsee sairauden omahoidon ja uudenlaiset toimintatavat aikuisten puolella.

”Nuoren valmiutta on pohdittava yksilöllisesti, sillä ikää olennaisempia ovat nuoren valmiudet sairautensa hoitoon”, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Anna Tornivuori. Tornivuori on työskennellyt HUSin Lasten ja nuorten sairauksissa ja tekee aiheesta parhaillaan väitöskirjaa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella.

Siirtymä- eli transitiovaihe on tärkeä osa hoitoa, ja sen epäonnistuminen voi vakavimmillaan johtaa terveydentilan heikkenemiseen, sairaalakäyntien lisääntymiseen tai jopa hoitosuhteen loppumiseen. Aikuisten hoitoyksiköissä nuori joutuu kantamaan huomattavasti suuremman vastuun sairaudestaan kuin lasten puolella. Myös kehittyminen aikuiseksi tuo esille uusia kysymyksiä sairaudesta.

Tavoitteena yksilöllinen siirtymäikä

HUSissa tehdyn aiemman tutkimuksen ansiosta tiedetään, että transitio toteutuu sujuvammin, kun valmistautuminen aikuisten puolelle aloitetaan ajoissa ja sairauden omahoito on hallinnassa. Keskustelut siirtymästä aloitetaan nuoren kanssa yläkouluiässä. Käytännössä niin siirtymäprosessi kuin siirtymäikäkin vaihtelevat erikoisaloittain jopa HUSin sisällä.

”Valmiutta siirtymään tulee arvioida pitkin hoitoa strukturoiduin kyselyin ja tavoitteenamme on yksilöllinen siirtymäikä. Prosessi ei kuitenkaan ole vielä Suomessa juurtunut käyväksi hoidoksi”, sanoo Silta-projektin johtaja ja hallinnollinen ylilääkäri, lastenendokrinologi Päivi Miettinen HUSista.

Siirtymät lastensairaalasta aikuisten hoitoyksikköihin ovat lisääntyneet jyrkästi, koska lasten krooniset, pitkäaikaiset sairaudet ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Syynä tähän on kaksi isoa kehityssuuntaa. Lasten synnynnäisiä sairauksia osataan nykyisin hoitaa hyvin, joten vakavienkin sairauksien kanssa eletään aikuisina pitkään. Lisäksi erityisesti diabetes ja erilaiset suolistosairaudet ovat lapsilla yleistyneet.

Hyvä siirtymävalmius yhteydessä vähäisempään ahdistukseen

Poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin yhteyksiä iän, ahdistuksen sekä siirtymä valmiuden välillä pitkäaikaissairaan nuoren siirtyessä hoitoon lasten yksiköistä aikuisten yksiköihin. Tutkimuksessa vertailtiin myös nuorten ja vanhempien näkemyksiä terveyden omahoidosta ja siirtymävalmiudesta.

Tutkimuksessa oli mukana 512 keski-iältään 17,7-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista, joilla on pitkäaikainen sairaus sekä 322 heidän vanhempaansa. Kysely tehtiin heille Suomessa ja Australiassa vuosina 2017-2020. Siirtymävalmiutta ja siirtymään liittyvää ahdistusta mitattiin validoiduilla kyselylomakkeilla.

Mitä parempi nuoren siirtymävalmius oli, sitä vähemmän hänellä oli tutkimuksen mukaan ahdistusta. Tutkimuksen nuorten ja vanhempien näkemykset omahoidosta ja siirtymävalmiudesta olivat pääosin samansuuntaisia, nuoret olivat vähemmän ahdistuneita sairaudestaan kuin heidän vanhempansa. Tutkijat arvelevat, että nuori vakuuttaa usein osaavansa, eikä näytä mahdollista ahdistustaan. Vanhemmat ovat puolestaan nuorta huolestuneempia ja kantavat nuoren voinnista vastuuta vielä nuoren aikuistuessakin.

Tutkimuksen maiden väliset erot olivat pienet. Tämä tukee ymmärrystä siitä, että pitkäaikaissairailla nuorilla on paljon kulttuuristaan tai sairaudestaan riippumattomia yhteisiä tarpeita. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, miten tarkasti transitiovalmius voi ennustaa myönteisiä terveysvaikutuksia hoidon siirtymisen jälkeen.

Vastikään julkaistu tutkimus on suunniteltu yhdessä HUSin potilasraadin kanssa ja se on rahoitettu HUSin valtion tutkimusrahoituksella. Tutkimus on osa suomalais-australialaista Silta-tutkimushanketta, jossa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia on ollut pitkäaikaissairaiden nuorten siirtymisestä hoitoon aikuisten yksikköihin.

Linkki tutkimusartikkeliin:
Transition readiness and anxiety among adolescents with a chronic condition and their parents: A cross-sectional international study

Yhteyshenkilöt

Tietoa HUSista

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS – Vaikuttavinta hoitoa

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

hus.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 12 april9.5.2025 09:39:55 EEST | Pressmeddelande

Sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 12 april för att behandla HUS budgetförslag för 2026. På sitt möte behandlar sammanslutningens styrelse också verksamheten och ekonomin i januari–mars, färdplanen för HUS Psykiatri för 2025–2040 samt en eventuell försäljning av en del av HUS Fastighetstjänster Ab. HUS Fastighetstjänster Ab är en del av koncernen HUS Fastigheter. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad.

HUSin yhtymähallitus kokoontuu 12.5.9.5.2025 09:39:55 EEST | Tiedote

Yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 12.5. käsittelemään HUSin talousarvioesitystä vuodelle 2026. Yhtymähallitus käsittelee kokouksessaan myös tammi-maaliskuun toimintaa ja taloutta, HUSin Psykiatrian tiekarttaa vuosille 2025–2040 sekä HUS Kiinteistöpalvelut Oy:n mahdollista liiketoiminnan osan myyntiä. HUS Kiinteistöpalvelut Oy on osa HUS Kiinteistöt -yhtiöryhmää. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye