Lopetettavan aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaava ratkaisu työvoimapula-aloille

KT:n arvion mukaan tuen lakkauttamisella on naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen, joita ei ole arvioitu riittävästi.

Aikuiskoulutustukea käytetään runsaasti kunta- ja hyvinvointialoilla. Työvoimabarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat.  

– Kun aikuiskoulutustuki lakkautetaan, on riskinä, että tutkintojen suorittaneiden määrät laskevat kriittisillä aloilla, eikä meille valmistu tarpeeksi päteviä ammattilaisia sote-, varhaiskasvatus- ja opetusalalle, KT:n osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman sanoo.  

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa erityisesti sote-alojen työvoimapulaa ja vaikeuttaa hyvinvointialueiden lakisääteisten palveluiden järjestämistä.

– Sote-, opetus- ja kasvatusalalle tarvitaan kiireellisesti korvaava ratkaisu aikuiskoulutustuen tilalle, Bergman korostaa.  

Julkisen alan erityistilanteeseen tarvitaan oma ratkaisu

Aikuiskoulutustuen tilalle on ehdotettu opintotukea ja -lainaa. Vaihtoehtoiset mallit eivät ole mahdollisia työelämässä jo oleville ammattilaisille sote- ja opetusaloilla, koska opintotukikuukausien määrä on rajattu ja aloilla tarvitaan kokonaisia uusia tutkintoja pätevyyden saamiseksi.

– Tutkintoja ja niihin lukeutuvia pakollisia harjoitteluja ei ole mahdollista suorittaa kokonaan työnteon ohella, vaan niihin tarvitaan myös jatkossa tuettuja opintovapaita, KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka sanoo.

KT:n mielestä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen edellyttää nykyistä huomattavasti pidempää siirtymäaikaa. Nykyisellään siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun.

Mitoitusten lisäämiset pahentavat tilannetta

KT nostaa esiin, että viimevuosina on lisätty merkittävästi julkisen sektorin henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja tarkentavaa lainsäädäntöä, mikä lisää tutkintojen suorittamisen tarvetta.

Kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat laissa säädeltyjä eli kelpoisuusehdot edellyttävät tutkintopohjaista kouluttautumista. Ilman suoritettuja tutkintoja sote-alalle ei saada lisää ammattitaitoista työvoimaa.

Aikuiskoulutustuki on hyvin yleinen työvoimapula-aloilla

Aikuiskoulutustuki on muodostunut merkittäväksi osaksi erityisesti julkisen sektorin jatko- ja täydennyskoulutuksen urapolkuja. Noin 38 prosenttia tuensaajista opiskelee kasvatusalojen tai terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta. Naisia etuuden käyttäjistä on 74 prosenttia. 

Esimerkiksi 17 prosenttia sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista on käyttänyt aikuiskoulutukea. Vastaavasti 23 prosenttia sosiaalitieteiden opiskelijoista on käyttänyt aikuiskoulutustukea yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittamiseen ja erityisopettajan pätevyyden suorittaneista 45 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea opiskelunsa tukemiseen.  

Lisäksi paloesimiestutkinnon suorittaneista 90 prosenttia, hätäkeskuspäivystäjän tutkinnon suorittaneista 51 prosenttia, terveydenhoitajan tutkinnon suorittaneista 50 prosenttia, ensihoitajan tutkinnon suorittaneista 49 prosenttia, sosionomin tutkinnon suorittaneista 20 prosenttia ja geronomin tutkinnon suorittaneista 53 prosenttia on käyttänyt aikuiskoulutustukea.  

KT:n lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkinto-stipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta