Normaalipainoisillakin voi olla raskausdiabeteksen riski
Terveelliset elintavat ovat tärkeitä: myös normaalipainoisilla äideillä voi olla riski raskausdiabetekseen ja myöhemmin tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
HUSissa tehty tutkimus osoittaa, että myös normaalipainoisilla raskausdiabetekseen sairastuneilla äideillä voi olla samankaltaisia aineenvaihdunnan muutoksia kuin ylipainoisilla raskausdiabetesta sairastavilla.
Normaalipainoisillekin raskausdiabetesta sairastaville äideille terveelliset elintavat ovat tärkeitä raskauden aikana ja vielä raskauden jälkeenkin.
”Liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla voi vähentää myöhempää sairastumisen riskiä. Ja mikäli raskauden alkaessa on ylipainoa, kannattaa pitää huolta maltillisesta painonnoususta raskauden aikana”, kertoo naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri Heidi Sormunen-Harju HUSin Akuutista.
Raskausdiabetes lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin raskauden jälkeen, ja aiemmista tutkimuksista on tiedetty, että normaalipainoisillakin on suurentunut riski sairastua niihin. HUSissa tehty tutkimus vahvisti asian aineenvaihdunnan tasolla.
Raskausdiabetes on yleistynyt viime vuosikymmenen aikana nopeasti ja sen tiedetään vaikuttavan myös syntyvän lapsen terveyteen.
Aineenvaihdunnan muutoksia jo ennen raskausdiabetesta
Vastikään julkaistusta tutkimuksesta lisäksi ilmenee, että samoin kuin ylipainoisilla, myös normaalipainoisilla äideillä on aineenvaihdunnan muutoksia jopa ennen raskausdiabetekseen sairastumistaan.
Tavoitteena on tunnistaa riskissä olevat äidit ja aloittaa ennaltaehkäisy jopa ennen raskautta, mutta tähän tarvitaan vielä lisää tietoa aineenvaihdunnan muutoksista raskausdiabetesta ennustavina merkkiaineina.
Tutkimuksessa löydettiin lisäksi muutoksia, joissa normaalipainoiset ja ylipainoiset raskausdiabetesta sairastavat äidit poikkesivat toisistaan, mutta painoerot eivät niitä selittäneet. Erot liittyivät raskausdiabeteksen eri alatyyppien mekanismeihin.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että ylipainoisilla raskausdiabetesta sairastavilla on enemmän insuliiniresistenssiä, kun taas normaalipainoisilla raskausdiabetesta sairastavilla on tilaansa nähden vajaa haiman insuliinintuotanto.
Metabolinen profiili määritettiin 755 äidiltä
HUSissa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 755 raskaana olevan äidin verinäytteet, jotka oli otettu raskauden aikana kolmeen otteeseen. Verrokkiryhmään kuului 490 raskaana olevaa naista, joilla ei ollut ylipainoa eikä raskausdiabetesta.
Äidit jaettiin kolmeen ryhmään: normaalipainoisiin raskausdiabetesta sairastaviin, ylipainoisiin raskausdiabetesta sairastaviin sekä ylipainoisiin, joilla ei ole raskausdiabetesta. Ylipainoisten naisten painoindeksi on yli 30.
Verinäytteistä tutkittiin metabolinen profiili, joka antaa laaja-alaisen kuvan elimistön aineenvaihdunnan tilasta. Metabolinen profiili määritettiin suomalaisen Nightingalen paneelin avulla, jossa on yli 200 aineenvaihdunnan muuttujaa, kuten rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, rasvahappoihin ja aminohappoihin liittyviä tekijöitä.
Normaalipainoiset ja ylipainoiset raskausdiabetesta sairastavat sekä ylipainoiset raskausdiabetesta sairastamattomat erosivat samanlaisesti verrokkiryhmästä ja erot olivat näkyvissä jo alkuraskaudessa. Esimerkiksi monet kolesteroliin ja apolipoproteiini B:hen liittyvät arvot poikkesivat jo ennen raskausdiabetekseen sairastumista ei-ylipainoisilla. Juuri näihin aineenvaihdunnan muutoksiin liittyy suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Tutkimuksen aineisto oli peräisin vuosina 2005–2014 äideiltä raskauden aikana RADIEL- ja PREDO-tutkimuksiin kerätyistä verinäytteistä.
Tutkimusartikkeli: Metabolomic Profiles of Nonobese and Obese Women With Gestational Diabetes
Yhteyshenkilöt
Heidi Sormunen-Harjunaistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäriHUSin Akuutti, Teratologinen tietopalvelu
Puh:+358 40 560 3977heidi.sormunen-harju@hus.fiTietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme