SDP:n Nasima Razmyar: Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on myrkkyä työvoimapula-aloille

- Uskooko työministeri aidosti, että lainapainotteinen uudelleenkouluttautuminen on ratkaisu osaajapulaan? Lähihoitajan tai varhaiskasvatuksenopettajan palkalla vaatii jo paljon jättäytyä edes aikuiskoulutustuelle, opintolainojen maksamisesta puhumattakaan. Monet uudelleenkouluttautumista harkitsevat ovat perheellisiä ja heillä on myös asuntolainat maksettavanaan. Tosiasia on, että monella ei ole varaa lähteä kouluttautumaan esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi opintolainalla, vaikka motivaatiota olisi. Työministerin ajatus lainapainotteisuudesta ei ole yksinkertaisesti kestävä, vaan tulee pahentamaan työvoimapulaa.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on saanut lausuntokierroksella kielteistä palautetta useilta tahoilta. Muun muassa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on varoittanut, että tuen lakkauttamisella on jopa kriittisiä vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen. Myöskään hallituksen perustelut aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle eivät ole pitäviä, Razmyar arvostelee.

- Hallitus perustelee aikuiskoulutustuen lakkauttamista velalla. Tuen lakkauttaminen ei kuitenkaan vähennä valtion velkaantumista tai tuo merkittäviä säästöjä, koska sitä ei rahoiteta valtion budjetista vaan työntekijöiden ja työnantajien maksuilla. 

Työministeri Satonen on perustellut aikuiskoulutustuen lakkauttamista myös sillä, että sitä käytetään väylänä sosiaali- ja terveysalalta pois siirtymiseen. Razmyarin mukaan toteamus on käsittämätön ja jälleen yksi esimerkki Orpon ja Purran hallituksen lyhytnäköisestä politiikasta.

- Aikuiskoulutustuen poistaminen ei saa ihmisiä pysymään sote-alalla. Jos ihminen on aivan väsynyt työhönsä, hän kyllä keksii keinon vaihtaa alaa tai pahimmillaan jää sairauslomalle. Aikuiskoulutustuella opiskelevat ovat usein erittäin motivoituneita ja suorittavat opintoja ripeästi. Tuen lakkauttaminen saa aikaan lähinnä sen, että alanvaihdot tapahtuvat jatkossa useammin työttömyyden tai työkyvyttömyyden kautta. Nämä ovat molemmat paitsi paljon raskaampia vaihtoehtoja yksilölle, myös kalliimpia yhteiskunnalle.

Aikuiskoulutustukea tulisi pikemminkin kehittää kuin poistaa, sanoo Razmyar.

- Esimerkiksi Työllisyysrahasto on antanut ehdotuksia nykyisen järjestelmän kehittämiselle, mutta jostain syystä työministeri ei ole reagoinut ehdotuksiin. On erikoista, että olemassa oleva järjestelmä ajetaan alas ilman mitään käsitystä siitä, milloin korvaava järjestelmä saadaan mahdollisesti tilalle. Nykyisen järjestelmän kehittäminen tai vähintään ylläpitäminen siihen saakka, kunnes uusi, kestävä malli on luotu ja valmis käyttöönotettavaksi, olisi vastuullinen vaihtoehto.