Akavan Erityisalat: Työmarkkinamallin otettava huomioon eri alojen palkkatarpeet ja työvoiman saatavuus

Jäykkä vientivetoinen työmarkkinamalli ei sovellu sellaisenaan kaikille sopimusaloille, vaan alakohtaiset tarpeet on voitava ottaa paremmin huomioon.

- Jäsenillemme vientimalliesitys on erityisen ongelmallinen. Mikäli hallituksen kaavailu vientialojen määrittämästä lakisääteisestä palkankorotuskatosta toteutuu, laahaava palkkakehitys ja rakenteellinen alipalkkaus julkisrahoitteisilla aloilla ja myös yksityisillä palvelualoilla jää korjaamatta, sanoo edunvalvonta- ja lakipalveluiden johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

- Alipalkkaus vaikeuttaisi julkisen sektorin kriittisten lakisääteisten hallinto- ja muiden palveluiden toteuttamista pahentamalla työvoimapulaa. Työvoimapula vaikeutuisi myös yksityisillä palvelualoilla. Jo nyt monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla on pito- ja vetovoimahaasteita, Lamponen huomauttaa.

- Paras malli on sellainen, jossa jokainen sopimusala neuvottelee ja sopii palkankorotuksensa ja työehtonsa alan omasta tilanteesta ja tarpeista käsin.

Kansainvälisia velvoitteita noudatettava

Maan hallituksen aikomus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia työriitalakia muuttamalla on ristiriidassa myös Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa, Akavan Erityisalat huomauttaa.

- Työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan ei tule puuttua hallitusohjelmassa esitetyllä tavalla. Työntekijän suojeluperiaatteen ja politiikasta riippumattoman työ- ja virkaehtosopimustoiminnan toteutuminen Suomessa on varmistettava. Tähän velvoittavat muun muassa kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimukset 87, 98 ja 154, joihin Suomi on sitoutunut, Lamponen sanoo.

Sovittelujärjestelmää uudistettava

- Valtakunnansovittelijan käsien sitominen tiettyyn palkantarkastustasoon murtaa tämän instituution merkityksen ja tekee valtakunnansovittelijan tehtävän tarpeettomaksi. Lisäksi se todennäköisesti lisää työrauhahäiriöitä, Helena Lamponen sanoo.

Sovittelujärjestelmää tulee Akavan Erityisalojen mielestä uudistaa siten, että alakohtainen tilanne ja olosuhteet otetaan nykyistä paremmin huomioon työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelujen ja sovittelun tueksi.

Laaja ja yhteinen tilannekuva talouden tilasta sekä asianomaisen alan talous- ja palkkakehitystilastoista on tarpeen ja edistää neuvotteluja. 

- Sovittelijatoimiston yhteyteen tulee perustaa puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa pohjustamaan yhteistä kuvaa taloudesta sekä kokonaisuutena että eri sektoreilla ja toimialoilla.

Pienten korkeakoulutettujen erityisalojen tarpeet huomioitava

Akavan Erityisalat toivoo rakentavaa ja laaja-alaista otetta, kun uutta työmarkkinamallia rakennetaan. 

- Tähän työhön tulee osallistua keskeiset julkista, julkisrahoitteista ja yksityistä sektoria edustavat liitot tai järjestöt. Tällöin on pystyttävä ottamaan huomioon myös pienten korkeakoulutettujen erityisalojen tarpeet, Lamponen painottaa.

Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksissä on noin 25 000 henkilöjäsentä, jotka toimivat kulttuurin, hallinnon, viestinnän ja kielialoilla sekä hyvinvoinnin erityisaloilla kaikilla työnantajasektoreilla sekä yksityisillä että julkisilla toimialoilla.

- Jäsenistöstämme 83 prosenttia on naisia. Korkeasta koulutuksesta ja tätä koulutusta vastaavista asiantuntija- ja esihenkilötehtävistä huolimatta jäsenistömme palkkataso jää alle suomalaisten keskipalkan. Kysymys on laajasta ja pitkäaikaisesta rakenteellisen alipalkkauksen ongelmasta, joka edellyttää ratkaisuja.

Akavan Erityisalat antoi 8.1.2024 lausuntonsa vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista ja työrauhalainsäädännön kehittämisestä  työ- ja elinkeinoministeriölle. Lausuntoaika asiassa päättyy 9.1.2024. 

Lisätietoja: Helena Lamponen, johtaja, edunvalvonta- ja lakipalvelut, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 7660.