Akavan Erityisalat: Työmarkkinamallin otettava huomioon eri alojen palkkatarpeet ja työvoiman saatavuus
Hallituksen esitys jäykästä, lakiin perustuvasta vientimallista ei ratkaise maamme työmarkkinoiden ongelmakohtia. Mikäli esitys toteutuisi, ei julkisrahoitteisten alojen ja yksityisten palvelualojen alipalkkaukseen ja työvoimapulaan saada korjausta. Hallituksen esitys rikkoisi myös useita Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita, muistuttaa Akavan Erityisalat lausunnossaan.
Jäykkä vientivetoinen työmarkkinamalli ei sovellu sellaisenaan kaikille sopimusaloille, vaan alakohtaiset tarpeet on voitava ottaa paremmin huomioon.
- Jäsenillemme vientimalliesitys on erityisen ongelmallinen. Mikäli hallituksen kaavailu vientialojen määrittämästä lakisääteisestä palkankorotuskatosta toteutuu, laahaava palkkakehitys ja rakenteellinen alipalkkaus julkisrahoitteisilla aloilla ja myös yksityisillä palvelualoilla jää korjaamatta, sanoo edunvalvonta- ja lakipalveluiden johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.
- Alipalkkaus vaikeuttaisi julkisen sektorin kriittisten lakisääteisten hallinto- ja muiden palveluiden toteuttamista pahentamalla työvoimapulaa. Työvoimapula vaikeutuisi myös yksityisillä palvelualoilla. Jo nyt monilla yhteiskunnan kriittisillä aloilla on pito- ja vetovoimahaasteita, Lamponen huomauttaa.
- Paras malli on sellainen, jossa jokainen sopimusala neuvottelee ja sopii palkankorotuksensa ja työehtonsa alan omasta tilanteesta ja tarpeista käsin.
Kansainvälisia velvoitteita noudatettava
Maan hallituksen aikomus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia työriitalakia muuttamalla on ristiriidassa myös Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa, Akavan Erityisalat huomauttaa.
- Työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan ei tule puuttua hallitusohjelmassa esitetyllä tavalla. Työntekijän suojeluperiaatteen ja politiikasta riippumattoman työ- ja virkaehtosopimustoiminnan toteutuminen Suomessa on varmistettava. Tähän velvoittavat muun muassa kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimukset 87, 98 ja 154, joihin Suomi on sitoutunut, Lamponen sanoo.
Sovittelujärjestelmää uudistettava
- Valtakunnansovittelijan käsien sitominen tiettyyn palkantarkastustasoon murtaa tämän instituution merkityksen ja tekee valtakunnansovittelijan tehtävän tarpeettomaksi. Lisäksi se todennäköisesti lisää työrauhahäiriöitä, Helena Lamponen sanoo.
Sovittelujärjestelmää tulee Akavan Erityisalojen mielestä uudistaa siten, että alakohtainen tilanne ja olosuhteet otetaan nykyistä paremmin huomioon työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelujen ja sovittelun tueksi.
Laaja ja yhteinen tilannekuva talouden tilasta sekä asianomaisen alan talous- ja palkkakehitystilastoista on tarpeen ja edistää neuvotteluja.
- Sovittelijatoimiston yhteyteen tulee perustaa puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa pohjustamaan yhteistä kuvaa taloudesta sekä kokonaisuutena että eri sektoreilla ja toimialoilla.
Pienten korkeakoulutettujen erityisalojen tarpeet huomioitava
Akavan Erityisalat toivoo rakentavaa ja laaja-alaista otetta, kun uutta työmarkkinamallia rakennetaan.
- Tähän työhön tulee osallistua keskeiset julkista, julkisrahoitteista ja yksityistä sektoria edustavat liitot tai järjestöt. Tällöin on pystyttävä ottamaan huomioon myös pienten korkeakoulutettujen erityisalojen tarpeet, Lamponen painottaa.
Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksissä on noin 25 000 henkilöjäsentä, jotka toimivat kulttuurin, hallinnon, viestinnän ja kielialoilla sekä hyvinvoinnin erityisaloilla kaikilla työnantajasektoreilla sekä yksityisillä että julkisilla toimialoilla.
- Jäsenistöstämme 83 prosenttia on naisia. Korkeasta koulutuksesta ja tätä koulutusta vastaavista asiantuntija- ja esihenkilötehtävistä huolimatta jäsenistömme palkkataso jää alle suomalaisten keskipalkan. Kysymys on laajasta ja pitkäaikaisesta rakenteellisen alipalkkauksen ongelmasta, joka edellyttää ratkaisuja.
Akavan Erityisalat antoi 8.1.2024 lausuntonsa vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista ja työrauhalainsäädännön kehittämisestä työ- ja elinkeinoministeriölle. Lausuntoaika asiassa päättyy 9.1.2024.
Lisätietoja: Helena Lamponen, johtaja, edunvalvonta- ja lakipalvelut, Akavan Erityisalat, puh. 040 631 7660.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582
Helena Lamponen, Akavan ErityisalatJohtaja, edunvalvonta- ja lakipalvelut. Työlainsäädäntöä koskevat kysymykset.
Puh:040 631 7660helena.lamponen@akavanerityisalat.fiLiitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat: Järjestöt ansaitsevat vakaamman rahoituksen25.4.2024 10:22:02 EEST | Tiedote
Poukkoileva ja vähenevä rahoitus vaarantaa tuottavan järjestötyön. Järjestöt joutuvat leikkaamaan koko yhteiskuntaa hyödyttäviä palvelujaan ja kärsijöinä on suuri joukko kansalaisia. Myös järjestöalan työttömyys lisääntyy, Akavan Erityisalat muistuttaa.
Akavan Erityisalat: Seksuaaliseen häirintään puututtava tiukemmin24.4.2024 08:12:27 EEST | Tiedote
”Kestin vaieten, koska koin työmarkkina-asemani huonoksi”, kertoo jäsenemme kokemastaan häirinnästä. Vaikka lakipykälät ovat kunnossa, seksuaalista häirintää jää edelleen piiloon työpaikoilla. Akavan Erityisalat esittää henkilöstöedustajille isompaa roolia häirinnän kitkennässä.
Akavan Erityisalat: Paikallisen sopimisen laajentamiseen vain korjaamalla lausunnolla olleen esityksen valuviat16.4.2024 08:16:08 EEST | Tiedote
Paikallisen sopimisen laajennus tulee toteuttaa yhdenvertaistamalla aidosti järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten asemaa suhteessa toisiinsa, Akavan Erityisalat korostaa hallituksen esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta15.4.2024 09:56:23 EEST | Tiedote
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Kansalaiskysely: Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa12.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi 86 % suomalaisista Verianin (ent. Kantar) kyselyssä. - Kansa ymmärtää, ettei hyvä julkinen hallinto ole ostettavissa vasta sitten, kun vaikkapa kriisi yllättää, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola tuloksia. Ennen julkaisemattoman tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023. Kysely toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme