Suomalaispankkien maksuvalmiustilanne vakaa, mutta altis rajuille ja pitkäkestoisille häiriöille

Rahapolitiikan kiristyminen on vähentänyt eurooppalaispankeille tarjolla olevan keskuspankkilikviditeetin määrää ja nostanut varainhankinnan kustannuksia. Samalla euroalueen rahalaitosten talletuskanta on supistunut. Pankit ovat entistä enemmän hankkineet rahoitusta markkinoilta, ja liikkeeseenlaskut lisääntyivätkin vuoden 2023 aikana huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Valtaosa pankkien liikkeeseen laskemista pitkän maturiteetin velkakirjoista on ollut katettuja joukkolainoja ja etuoikeusasemaltaan parhaimpia vakuudettomia velkakirjoja. 

– Toimintaympäristön heikkenemisestä ja rahoitusolojen kiristymisestä huolimatta suomalaispankkien likviditeettitilanne ja varainhankinta on pysynyt vakaana. Voimakas riippuvuus markkinavarainhankinnasta ja varainhankinnan lyhentyminen lisäävät kuitenkin suomalaispankkien haavoittuvuutta rahoitusmarkkinoiden häiriöille.  Riittävistä likviditeetti- ja vakavaraisuuspuskureista sekä asianmukaisista likviditeetin varautumissuunnitelmista huolehtiminen on erityisen tärkeää, jotta pankkisektori pystyy tukemaan reaalitaloutta myös talouden ja rahoitusmarkkinoiden mahdollisissa häiriötilanteissa, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.

Suomalaispankkien likviditeettireservien riittävyys rajussa äkillisessä tai pitkittyneessä likviditeettikriisissä rajallinen  

Suomen pankkisektorin likviditeettitilanne on pysynyt vakaana heikentyneestä toimintaympäristöstä huolimatta. Kotimaisten pankkien maksuvalmius on parantunut viimeisen vuoden aikana ja pankkien likviditeettitilannetta tukee likvidien reservien korkea laatu. Suomalaisten pankkien lyhyen aikavälin maksuvalmius on myös eurooppalaista keskitasoa vahvempi.

Suomen pankkisektorin yleisötalletukset ovat pysyneet verrattain vakaana, mutta viimeisen vuoden aikana kotitalous- ja yritystalletuksissa on nähtävissä maltillista laskua. Yleisen korkotason nousun myötä talletuskorot ovat alkaneet nousta myös Suomessa, mikä viestii kilpailun lisääntymisestä talletusasiakkaissa. Talletuksia on myös virrannut enemmän määräaikaistalletuksiin niille maksettavan korkeamman koron vuoksi. 

Erityisesti suomalaispankkien kasvava riippuvuus lyhytaikaisesta tukkuvarainhankinnasta kasvattaa pankkisektorin likviditeettiriskejä, sillä kriisitilanteessa lyhytaikainen tukkuvarainhankinta voi nopeasti vaarantua. Heikkenevästä toimintaympäristöstä ja kevään 2023 markkinaturbulenssista huolimatta suomalaiset pankit ovat saaneet hankittua sekä vakuudetonta että vakuudellista markkinarahoitusta. Korkojen historiallisen nopea nousu on kasvattanut kotimaisten pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia. Suomalaispankkien vahva vakavaraisuus sekä suhteellisen hyvin hajautetut markkinavarainhankinnan lähteet kuitenkin parantavat tukkuvarainhankinnan saatavuutta ja ehtoja sekä lisäävät pankkisektorin häiriönsietokykyä. Suomalaispankkien markkinavarainhankinnan kustannusten nousu onkin ollut maltillisempaa kuin Euroopassa keskimäärin.

Suomalaispankkien likviditeettireservit ovat hyvälaatuiset ja ne riittävät kattamaan sitovan maksuvalmiusvaatimuksen (LCR) mukaiset ulosvirtaukset 30 päivän stressitilanteessa. Finanssivalvonnan likviditeetin stressitestit kuitenkin osoittavat, että suomalaispankkien reservien riittävyys sekä rajussa äkillisessä että pitkittyneessä likviditeettikriisissä on rajallinen. Tämä johtuu etenkin tukkuvarainhankinnan suuresta osuudesta ja sen lyhyestä maturiteetista, yrityksille myönnetyistä luottositoumuksista sekä rahoitusalan ja muiden yritysten ei-toiminnallisista talletuksista, jotka ovat perinteisesti olleet alttiimpia ulosvirtauksille. Vastaavia haavoittuvuuksia tunnistettiin myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuonna 2022 toteuttamassa Financial Sector Assessment Program (FSAP) -arviointiharjoituksessa, jonka yhteydessä IMF suositteli vahvistamaan suomalaispankkien likviditeettipuskureita ja lisäämään pidempiaikaisen markkinavarainhankinnan osuutta varainhankinnassa.

Finanssivalvonta tulee kiinnittämään erityistä huomiota likviditeettireservien riittävyyteen tulevissa valvontatoimenpiteissä IMF:n suosituksen mukaisesti. Finanssivalvonta arvioi omilla stressitesteillä säännöllisesti pankkien likviditeetin riittävyyttä stressitilanteessa. Tämän arvion edellytyksenä on luotettava data, minkä vuoksi valvottavan tulee kiinnittää erityistä huomiota raportoinnin laatuun ja datan laadunvarmistusprosesseihin.

Lisätietoja antaa 

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Artikkeli: Suomalaispankkien likviditeettitilanne vakaa - riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa rahoitusmarkkinoiden häiriöille