Yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvä on yli 60-vuotias

Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen vuoden 2023 aikana vajaat 12 000, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. 

Syyt työkyvyttömyyden taustalla ovat vahvasti yhteydessä ikään. Alle 55-vuotiailla yleisin syy olivat mielenterveyden häiriöt ja yli 55-vuotiailla puolestaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 

Eniten kasvua yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkehakemuksissa   

Eläkeiän nousu on lisännyt yli 60-vuotiaiden työllisyysastetta ja myöhentänyt eläkkeelle jäämistä selvästi. Sen myötä yli 60-vuotiaita on myös työelämässä enemmän. 

– Osalla työkyky ei riitä vanhuuseläkkeelle asti ja työura päättyy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle on suuri erityisesti fyysisesti kuormittavissa ammateissa, joissa työkyvyttömyys on muutenkin yleisempää, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.

Ilmariseen vuonna 2023 tulleiden yli 60-vuotiaiden uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Heistä myönteisen eläkepäätöksen sai noin 83 prosenttia. 

– Positiivista on, että osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Viime vuonna noin neljännes kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä, näistä suurin osa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Osatyökyvyttömyyseläke antaa mahdollisuuden jatkaa työskentelyä työkyvyn heikkenemisestä huolimatta. Sen rinnalla tehty työ kartuttaa myös lisää eläkettä.   

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousivat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi 

Vuonna 2023 eniten Ilmariseen tuli mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kuitenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. 

– Ilmiön taustalla ovat yli 60-vuotiaiden kasvaneet hakemusmäärät ja niiden perusteella myönnetyt eläkkeet, mutta myös mielenterveysperusteisten hakemusten korkea, lähes 50 prosentin hylkäystaso, Halonen sanoo. 

Aikaisempina vuosina 2019–2022 mielenterveyden häiriöt olivat suurin diagnoosiryhmä Ilmarisessa myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on ollut jo pitkään masennus. 

– Erityisesti nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa, Halonen kuvailee. 

Ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärät edelleen laskusuunnassa 

Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen noin 2 700, mikä oli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hakijoista 47 prosenttia sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Useimmiten myönteinen päätös annettiin tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella. Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä 80 prosenttia palasi takaisin työmarkkinoille. 

Kielteisten päätösten osuus kuntoutuspäätöksistä on noussut kaikissa suurimmissa sairausryhmissä viime vuosina. 

– Ammatillista kuntoutusta haetaan usein melko lievillä mielenterveyden häiriöillä, joihin ei liity todennäköistä työkyvyttömyyden uhkaa lähivuosina. Kielteisen päätöksen perusteena on usein myös hoidon puuttuminen, sen riittämättömyys tai se, että hoito on vasta alkamassa tai selvästi kesken. Ammatillinen kuntoutus ei voi paikata puutteellista tai keskeneräistä hoitoa, Halonen toteaa.  

Työuria pidemmiksi työkykyä edistämällä  

Työurien ennenaikainen katkeaminen laskee suomalaisen keskimääräistä eläkeikää ja aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset.

– Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös vahvistaa työllisyyttä ja säästää yhteisiä varojamme. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn haasteisiin puututaan, sitä todennäköisemmin ihminen voi jatkaa työkykyisenä eläkeikään asti. 

Tiivis yhteistyö työpaikan, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön välillä on avainasemassa. 

– Kun vanhuuseläkeiän alaraja nousee edelleen, on entistä tärkeämpää panostaa yli kuusikymppisten työkykyyn sekä tukea heidän työssä jaksamistaan. Tutkimusten mukaan itse koettu työkyky on keskeisin työssä jatkamiseen vaikuttava tekijä, Halonen sanoo.