Maanmittauslaitoksen tutkijat mittaavat maankuoren liikkeitä Etelämantereella - tietoa tarvitaan Suomessa asti
Tammikuusta helmikuuhun 2024 suomalaistutkijat tekevät Etelämantereella mittaustöitä, joiden avulla saadaan tarkempaa tietoa mannerjäätikön sulamisen vaikutuksista merenpinnan nousuun. Toisena tärkeänä tehtävänä on globaalin paikannustarkkuuden parantaminen uusien laitteiden avulla.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat Jyri Näränen ja Arttu Raja-Halli lähtevät 17. tammikuuta Etelämantereelle suorittamaan geodeettisia eli muun muassa Maan muotoon ja sen muutokseen liittyviä mittauksia. Tutkimusta tehdään mittaamalla painovoiman ajallisia muutoksia sekä satelliittipaikannuksen keinoin.
Retkikunnan toteuttaja on Ilmatieteen laitoksessa toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP. Sen määränpäänä on Suomen tutkimusasema Aboa, joka sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päästä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista.
Juuri tutkimusaseman sijainti antaa erinomaiset mahdollisuudet Paikkatietokeskuksen tutkijoiden tekemille geodeettisille mittauksille, joissa tutkitaan Maan kuoren liikkeitä. Etelämantereen maannoususta voi saada tarkinta tietoa vain tutkimuksilla paikan päällä. Tietoa tarvitaan, sillä Etelämantereen maannousulla voi olla vaikutuksia pitkällä aikavälillä myös Suomelle. Tutkimus lisää ymmärrystä myös Suomessa edelleen tapahtuvasta jääkauden jälkeisestä maannoususta ja mekanismeista sen takana.
- Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä alueella tapahtuvasta maannoususta ja muistakin maankuoren liikkeistä. Siihen vaikuttavat sekä viime jääkauden olosuhteet että nykyiset jäämassojen liikkeet, joihin maankuori reagoi nopeasti. Koska suurin osa Etelämantereesta on paksun jääpeitteen alla, ja satelliiteilla voidaan havainnoida vain jääpeitteen pinnan korkeuden muutoksia, tarvitaan maannousumallinnusta, jotta voidaan arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta jäätiköiden tilavuuteen ja Etelämantereen vaikutusta merenpinnan nousuun. Tutkimuksemme luo pohjaa entistä tarkemmalle maannousun mallintamiselle Kuningatar Maudin maalla ja laajemminkin Etelämantereella. Etelämanner on avain Pohjoisen pallonpuoliskon merenpinnan nousun mallintamiselle, koska suurin osa sieltä vapautuneesta vedestä päätyy pohjoisille merialueille, kertoo tutkimuspäällikkö Jyri Näränen.
Paikannustarkkuus paranee
Paikkatietokeskuksen tutkijoiden toisena tehtävänä on päivittää Aboan asemalla 20 vuotta palvellut satelliittipaikannusvastaanotin uuteen, jolla voidaan vastaanottaa myös mm. Eurooppalaisen Galileo -järjestelmän signaalia. Tutkijat asentavat lisäksi Aboalle kaksi tutkaheijastinta kaukokartoitussatelliiteille. Heijastimien avulla luodaan pohja uudelle tutkimusmenetelmälle alueen maankuoren liikkeiden mittaamiseksi.
- Aboalle asennettavan uuden satelliittipaikannusvastaanottimen avulla saadaan tarkkaa paikkatietoa Etelämantereelta tuhansien kilometrien alueelta, joka olisi muutoin tarkan satelliittipaikannuksen ulottumattomissa. Vastaanotin tarkentaa myös Etelämantereen koordinaattijärjestelmää ja sitä kautta paikkatietoa hyödyntävien tutkimusten tarkkuutta ja luotettavuutta. Tarkkaa tietoa Etelämantereelta hyödynnetään globaalien koordinaattijärjestelmien päivittämisessä. Satelliittipaikannus, myös täällä Suomessa, tapahtuu pohjimmiltaan globaaleissa järjestelmissä. Satelliitit kiertävät Maapalloa, jonka mallintamiseen tarvitaan mittauksia kaikkialta pallon pinnalta, kertoo tutkija Arttu Raja-Halli.
Aboa-tutkimusasemalle lähtee vuosittain Suomen retkikunta, jonka kokoonpano vaihtelee tutkimusaiheiden mukaan. Tänä vuonna tehtävä satelliittipaikannusvastaanottiminen uusiminen on tärkeä panostus infrastruktuuriin, jonka tuottama tieto palvelee tutkijoita ja yhteiskuntaa vuosiksi eteenpäin.
Lisätiedot
Prof. Osastonjohtaja Hannu Koivula, Geodesian ja geodynamiikan osasto 050 430 1639 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus puh. 050 435 7258, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi (tavoitettavissa 11.1. aikana. Yhteydenotoissa tavoittaa parhaiten sähköpostilla)
Kuvat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Jos kiinteistön rajan sijainti mietityttää, luota rajapyykkiin24.4.2024 08:02:01 EEST | Tiedote
Keväällä suunnitelmissa saattaa olla uuden vajan rakentaminen pihaan tai mökkitontin omistuksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Silloin saattaa tarvita tietoa tontin rajan osoittavista niin kutsutuista rajapyykeistä.
Taivaalla viipyilevä kone kuvaa rakennukset ja tiet - Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi käynnistyi23.4.2024 08:00:58 EEST | Tiedote
Keväällä taivaalla saattaa nähdä edestakaisin pidemmän aikaa lentelevän lentokoneen. Todennäköisesti kone suorittaa ilmakuvausta: Maanmittauslaitoksen ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi on käynnistynyt. Kuvauskoneen voi nähdä lentävän taivaalla mm. Merikarvialla, Ilomantsissa, ja Sodankylässä.
Ny aktieägare – kom ihåg fullmakten inför vårens bolagsstämma17.4.2024 08:06:08 EEST | Tiedote
Säsongen för bolagsstämmor är i full gång: En ny aktieägare kan delta i husbolagets bolagsstämma med en fullmakt som hen fått av försäljaren, även om hen inte ännu är registrerad som ägare av bostaden i bostadsdatasystemet.
Uusi osakkeenomistaja – muista valtakirja yhtiökokoukseen17.4.2024 08:03:11 EEST | Tiedote
Yhtiökokouskausi on parhaillaan käynnissä. Uusi osakkeenomistaja voi osallistua taloyhtiön yhtiökokoukseen myyjältä saadulla valtakirjalla, vaikka häntä ei olisi vielä rekisteröity asunnon omistajaksi huoneistotietojärjestelmään.
Enkelt att förbättra markanvändningsavtal för vindkraftsparker16.4.2024 07:24:12 EEST | Tiedote
Vindkraftsbolag och markägare kan med fördel vara aktivare i att avtala om användningen av vägar. Då kan alla ta del av informationen om överenskommen användning av väg till vindkraftsparkens område på ett entydigt sätt via fastighetsregistret.