Uusi työvuorosuunnittelumalli tuo pitkien työvuorojen vastapainoksi pitkiä vapaita

• Ehdottomasti jatkoon, on toiminut hyvin ja toivottavasti mallia voidaan toteuttaa jatkossakin.
• Erittäin hyvä systeemi ja saanut paljon positiivista palautetta.
• Ehdottomasti paras tapa tehdä töitä, hyödyllinen niin työntekijälle kuin asiakkaallekin.

Muun muassa tällaista palautetta annettiin Rinnekotien yksiköissä, joissa pilotoitiin vuonna 2023 niin sanottua 3+4-työvuorosuunnittelumallia. Yksinkertaistettuna mallissa työntekijät tekevät pääosin 12-tuntisia työpäiviä ja kokonaistyöaika säilyy ennallaan. Keskimäärin työpäiviä on viikossa kolme ja vapaapäiviä neljä.

Syksyllä 2022 aloitettu pilotointi päättyi vuoden vaihteessa. Koska palaute kokeilusta on ollut niin myönteistä, malli on päätetty ottaa osaksi normaalia toimintaa kaikissa Rinnekotien yksiköissä.

”Pilottiin osallistuneille tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia vastaajista koki, että pidemmät työvuorot ovat lisänneet heidän työhyvinvointiaan paljon tai erittäin paljon. Vielä useampi koki, että heidän mahdollisuutensa yhdistää työtä ja muuta elämää on helpottunut”, kertoo henkilöstöasiantuntija Tero Kaartinen.

Lisää vapaita ja vähemmän kustannuksia

Aloite uudenlaiseen työaikamalliin tuli Sote ry:n pääluottamushenkilöltä Jarkko Koivistolta. Koiviston mukaan sosiaali- ja terveysalan työssä pitkiä työvuoroja ei tiettävästi ole kokeiltu aiemmin yhtä laajasti. Rinnekotien kokeiluun mallia otettiin poliisin valvonta- ja hälytystyöstä.

Koivisto on hyvillään, että malli on nyt tulossa yhä useamman työntekijän ulottuville.

”Tämä malli hyödyttää selvästi sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijä voi käytännössä lähes tuplata vapaapäiviensä määrän. Toisaalta päällekkäinen työaika ja sitä kautta henkilöstökustannukset laskevat, mikä ilahduttaa työnantajaa.”

Asiakkaatkin hyötyvät

Myös asiakkaat pitävät siitä, että sama työntekijä on paikalla sekä aamu- että iltatoimissa.

”Asiakkaiden menojen suunnittelu helpottuu ja päiviin tulee tiettyä selkeyttä ja kiireettömyyden tuntua, kun työntekijä voi rytmittää päivänsä itselleen sopivaksi, Jarkko Koivisto toteaa.

Samaa mieltä ollaan Rinnekodit Pikkurinteessä Espoossa. Pikkurinteen asiakkaat ovat erityistarpeisia lapsia, joilla on hoidollista osaamista vaativia sairauksia kehitysvammaisuuden lisäksi.

”On lasten edun mukaista ja myös perheiden kannalta mukavaa, että yksi työntekijä on aamulla ensimmäisenä vastassa ja illalla sanomassa hyvät yöt”, toteaa palveluyksikön johtaja Satu Suihkonen.

Esihenkilön näkökulmasta pitkien vuorojen vaikutus on ollut pelkästään positiivinen: työntekijöiden jaksaminen on parantunut, työhyvinvointi lisääntynyt ja sairauspoissaolot vähentyneet. Myös työvuorosuunnittelu on entistä helpompaa.

”Meillä kaikki halukkaat voivat tehdä pitkiä vuoroja, mutta ketään ei tähän pakoteta. Osa kesätyöntekijöistäkin halusi kokeilla tätä ja tykkäsi kovasti. On myös ihan sallittua kokeilla uutta mallia ja palata sitten halutessaan vanhaan. Vapaaehtoisuus on erittäin tärkeää, Suihkonen huomauttaa.

Lähihoitaja Kaisa Kauranne jännitti alussa, miten jaksaa töissä 12 tuntia putkeen, mutta ei vaihtaisi enää pois mistään hinnasta. Hän työskentelee nyt pääsääntöisesti klo 8-20.

”Jaksaminen ja palautuminen ovat parantuneet selvästi. Aikaisia aamuheräämisiä on aiempaa vähemmän ja töihin ei tarvitse ajaa kuin kaksi tai kolme kertaa viikossa entisen viiden kerran sijasta. Siinä säästää niin aikaa kuin rahaakin”.

Kauranne kokee, että työn ja perheen yhteensovittaminen on helpottunut uuden mallin myötä.

”Teini-ikäinen lapseni totesi, että ’äiti, sä olet nykyään aina kotona’. Ihan näin se ei ole, mutta esimerkiksi säännöllisten harrastusten sovittaminen arkeen on nyt entistä helpompaa.

Perustana vapaaehtoisuus

Hyvistä puolista huolimatta kaikille pitkät vuorot eivät sovi. Elämäntilanne voi olla sellainen, ettei päivän venyttäminen ole mahdollista, ja siksi mallin pitää perustua vapaaehtoisuuteen, Tero Kaartinen ja Jarkko Koivisto korostavat. Jotkut tehtävät puolestaan ovat sellaisia, että niissä on oltava paikalla viitenä päivänä viikossa, jolloin tällainen malli ei sovi.

”Myös tiedonkulkuun ja muihin työn järjestelyihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun päällekkäinen työ ja osa perinteisestä suullisesta raportoinnista jää pois. Tätä varten järjestämme aina esihenkilöille aloituspalaverin, jossa käydään läpi käytäntöjä”, Kaartinen kertoo.