Jatkuvasti kasvava avuntarve ruuhkautti Kriisipuhelimen ja -chatin viime vuonna
Vuonna 2023 MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin taas ennätys soittoyrityksissä, kun soittoja tuli yli 16 000 edellisvuotta enemmän. Suurimpana yhteydenottojen syynä oli paha olo, mutta viime vuonna lähti nousuun myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.
Viime vuoden aikana mielenterveysjärjestö MIELI ry:n Kriisipuhelin soi yhteensä 416 484 kertaa. Vain joka viidenteen puheluun pystyttiin vastaamaan.
Avun tarvitsijoiden määrä on noussut pandemiavuosina ja Venäjän hyökkäyssodan aikana jatkuvasti. Vuonna 2019 ylitettiin 200 000 soiton raja, vuonna 2021 soittoja tuli 300 000 ja heti seuraavana vuonna 2022 reilu 400 000. Monesta tekijästä johtuva kuormitus näkyy yhteydenottojen jatkuvana kasvuna.
Kun apua ei saa toisaalta, MIELI Kriisipuhelimeen soitetaan uudestaan.
”Keskusteluavun tarve on pysynyt korkeana. Vaikka MIELI Kriisipuhelin- ja chat on tarkoitettu kertaluonteiseksi avuksi, moni yhteydenottaja on hakenut apua meiltä useamman kerran esimerkiksi odottaessaan hoitosuhteen alkua julkisissa palveluissa tai kriisin pitkittyessä. Tutuksi tulleesta kynnyksettömästä paikasta haetaan herkästi tukea uudestaan", MIELI ry:n kriisitoimintojen puhelin- ja verkkotyön päällikkö Susanna Winter sanoo.
Myös MIELI Kriisichatin (ent. Solmussa-chat) yhteydenottomäärät nousivat vuonna 2023 ennätyslukemiin. Yleisin yhteydenoton syy sekä Kriisipuhelimessa että -chatissa oli paha olo, erityisesti ahdistuneisuus. Toiseksi eniten ihmiset halusivat keskustella ihmissuhdeongelmista, kuten parisuhteen päättymisestä.
Apua haetaan myös läheiselle
Avun saamisen vaikeudesta on käyty vilkasta keskustelua mediassa ja yhteiskunnassa. Moni on ollut huolissaan läheisensä jaksamisesta, ja tämä näkyi myös Kriisipuhelimessa. Viime vuoden aikana Kriisipuhelimeen tuli yhteensä yli 4600 puhelua, jotka koskivat huolta läheisestä, useimmiten hätää aikuisesta lapsesta. Vuonna 2023 nousi myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.
Winterin mukaan matalan kynnyksen palvelut, kuten Kriisipuhelin, ovat keskeinen osa itsemurhia ehkäisevää palvelujärjestelmää.
”Itsetuhoisuudesta keskustellaan Kriisipuhelimessa keskimäärin 16 kertaa vuorokaudessa, ja yleensä keskustelut myös akuuteissa tilanteissa päättyvät hyvin”, Winter sanoo.
Vapaaehtoisia tarvitaan lisää
MIELI Kriisipuhelimessa ja Kriisichatissa on aina ollut ammattilaisten rinnalla merkittävä joukko koulutettuja vapaaehtoisia. Vuonna 2023 vapaaehtoinen vastasi yli 40 prosenttiin soitoista. Jotta kasvavaan avuntarpeeseen voidaan vastata, vapaaehtoisia tarvitaan lisää.
”Kriisipuhelimessa ja -chatissa päivystäminen on antoisaa, mutta myös vaativaa vapaaehtoistyötä. Tämän takia huolehdimme siitä, kaikki päivystäjät soveltuvat tehtävään ja annamme heille hyvän koulutuksen ja tuen. Kehitämme ja laajennamme myös päivystäjäkoulutusta, jotta mahdollisimman moni auttamisesta kiinnostunut voisi antaa oman panoksensa”, Winter sanoo.
MIELI ry:n Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kriisipuhelin päivystää 24 h/vrk numerossa 09 2525 0111. Suomen lisäksi Kriisipuhelin vastaa neljällä muulla kielellä: ruotsiksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Kielilinjojen tarkemmat aukiolot löytyvät osoitteesta mieli.fi.
MIELI Kriisichat päivystää netissä maanantaista keskiviikkoon klo 15–19 ja torstaina klo 15–21.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna WinterPuhelin- ja verkkokriisityön päällikköMIELI ry
Puh:040 587 5197Viivi VirtanenViestinnän asiantuntijaMIELI ry
Puh:040 662 9022viivi.virtanen@mieli.fiLinkit
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme