Nuoret miehet esiin työkyvyttömyyseläketilastoissa – kokonaishakumäärät kasvussa toista vuotta peräkkäin

Työeläkeyhtiö Elosta haettiin vuonna 2023 8 prosenttia enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä edelliseen vuoteen nähden. Hakemusmäärien nousu jatkui toista vuotta peräkkäin, vuonna 2022 nousua nähtiin 6 %. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää tietoa huolestuttavana.

– Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisen trendi on kääntynyt kasvuun. Hakevuuden kasvun taustalla on todennäköisesti monia tekijöitä, muun muassa kasvanut mielenterveysoireilu, eläkeiän nouseminen ja terveydenhuollon kuormittuminen. Ihmisten ongelmat ja vaivat syvenevät hoitojonoissa, mikä osaltaan ajaa ihmisiä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Eniten työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin Elosta tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, joiden hakijoista 45 % on yli 60-vuotiaita. Määrä on ollut viime vuosina nousussa. Sen sijaan yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä oli mielenterveysperusteiset sairaudet ja oireet. Korhonen-Yrjänheikki nostaa esiin nuorten miesten psyykeoireilun kasvun. Alle 34-vuotiaat miehet hakivat mielenterveysperusteilla työkyvyttömyyseläkkeitä 30 % enemmän kuin vuosi sitten.

– Nuorten hyvinvoinnin polarisoituminen ja mielen haasteet ovat syventyneet ja laajentuneet nyt kasvavasti myös nuoriin miehiin ja se on hälyttävää. Nuoret ovat tulevaisuutemme ja meidän pitää panostaa nuorten hyvinvoinnin ja työkyvyn vahvistamiseen nykyistä enemmän niin koulutuksessa, työelämässä kuin terveydenhuollossa, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Mielenterveysoireilua on kaikissa ikäluokissa

Mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 % koskee alle 34-vuotiaita. Korhonen-Yrjänheikki peräänkuuluttaa laajaa yhteiskunnallista havahtumista nuorten tilanteeseen.

– Tarvitsemme parempia matalan kynnyksen palveluita ja hoitoonpääsyn sujuvuutta. Mutta iso kysymys on, miten ongelmia ennaltaehkäistään ja kuinka esimerkiksi työpaikoilla voidaan rakentaa malleja, joilla tuetaan nuorten mielenterveyttä. Matalan kynnyksen monipuolinen apu, parempi perehdytys, konkarien tuki ja laajasti johtamisen kehittäminen ovat tärkeitä välineitä nuorten hyvinvoinnin eteen, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Vaikka tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen vanhemmissa ikäluokissa, näkyy mielenterveysoireiden lisääntyminen myös siellä. Eläkeiän nouseminen, työelämän voimakas muutos ja koventunut tahti sekä epävarmuuden kasvu näkyy jaksamisessa. Yli 60-vuotiaiden naisten ikäluokassa mielenterveysperusteilla jätettyjen työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi peräti 64 %.

 – Työuria pitää johtaa ja hyvissä ajoin reagoida, jos näyttää että työkyky nykyisessä tehtävässä ei kanna eläkkeelle saakka. Konkarityöntekijöiden työkykyyn tulee panostaa ennaltaehkäisevästi ja jokaisen henkilön oma tilanne tulee huomioida tarvittaessa myös työtehtävää muokkaamalla tai työuraa uudelleen suuntaamalla. Näillä keinoin pidennetään myös työuria ja tilkitään työvoimapulaa, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Yrittäjien ahdinko näkyy eläkeyhtiössä

Yrittäjien kokema epävarmuus näkyi vuonna 2023 myös työeläkeyhtiöissä. Yrittäjät hakivat Elosta 30 % enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä edellisvuoteen nähden. Erityisen merkittävä on ollut alle 44-vuotiaiden yrittäjien hakijamäärien kasvu.

– Koronavuosien jälkeen on nähty taloudellisesti kovia aikoja eikä epävarmuus suinkaan ole vielä takanapäin. Herää kysymys, onko joidenkin yrittäjien resilienssi kulutettu loppuun. Jopa nuoret yrittäjämiehet hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveysperusteilla. Tämä on ollut varsin marginaalinen ilmiö aiemmin, mutta nyt se näkyy selvästi meillä Elossa, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

On kaikkien etu, että yrittäjät siinä missä työntekijätkin saavat terveydellisiin haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin apua varhaisessa vaiheessa. Yksi tärkeä väline on työeläkeyhtiöiden ammatillinen kuntoutus, joka auttaa yrittäjiä ja työntekijöitä, jotka hakevat työelämäänsä uutta suuntaa.

– Kuntoutus on tärkeä reitti takaisin työelämään. Jokainen onnistunut tapaus on menestystarina sekä inhimillisesti että taloudellisesti tarkasteltuna. Elon ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus parani viime vuonna sekä työntekijöillä että yrittäjillä. Peräti 82 % ammatillista kuntoutusta itse hakeneista työntekijöistä ja yrittäjistä palasi työmarkkinoille, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.