Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla
Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ottamisen jälkeen noin 60 prosentilla palkansaajista palkkatulot säilyivät samana, vaihtelivat kuten ennen eläkettä tai kasvoivat, kun asiaa seurattiin vuoden ajan eläkkeen aloittamisesta. Tämä viittaa siihen, ettei työskentelyä vähennetty eläkkeen nostamisen jälkeen.
Melko pieni osa, noin viidennes, osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista jatkoi työskentelyä aiempaa matalammalla palkkatasolla eli näytti vähentävän työntekoa.
Osittaisen vanhuuseläkkeen on toivottu pidentävän työuria
Osittainen varhennettu vanhuuseläke tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää joustavasti työ ja eläke, ja siten sen on toivottu pidentävän työuria. Työurien pidentyminen toteutuisi todennäköisesti sitä kautta, että työntekoa vähennetään eläkkeen nostamisen ohessa.
– Palkkatulojen perusteella iso osa ei vähennä työntekoa. Kokonaisuudessaan osittainen vanhuuseläke ei näytä merkittävästi pidentävän työuria. Jo aiemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että työssäkäyvät 61-vuotiaana osittaisen eläkkeen ottaneet siirtyvät muita aiemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, sanoo erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.
Hänen mukaansa osalle voi olla vaikeaa vähentää työtunteja osittaisen vanhuuseläkkeen nostamisen jälkeen, esimerkiksi jos työnantaja ei ole halukas järjestelyyn.
Joidenkin työura saattaa lyhentyä osittaisen vanhuuseläkkeen seurauksena
Joillakin henkilöillä työura voi lyhentyä osittaisen vanhuuseläkkeen myötä. Näin voi käydä, jos palkansaaja poistuu työelämästä tämän eläkkeen avulla tai jos eläkkeen ja työttömyysetuuksien saaminen yhtä aikaa pitkittää työttömyyttä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista 17 prosentilla palkkatulot loppuivat seurannan aikana. Lähes puolet tästä ryhmästä sai työttömyysetuuksia jossain vaiheessa seurantajaksoa.
– Työttömyys alkoi yleensä lähellä osittaisen vanhuuseläkkeen ottamista. Lisäksi pieni osa niistä, joilla palkkatulojen saaminen päättyi, näyttää poistuneen kokonaan työelämästä osittaisen eläkkeen ottamisen jälkeen, koska kaikki eivät saaneet työttömyysetuuksia tai sairauspäivärahaa seurannan aikana, Ilmakunnas toteaa.
25 ja 50 prosentin osittaista vanhuuseläkettä käytetään eri tavoin
Kolme neljästä osittaisen eläkkeen nostaneesta palkansaajasta otti puolet karttuneesta eläkkeestään. 50 prosentin eläkettä nostivat erityisesti ne, joilla palkkatulot loppuivat seurantajakson aikana.
– Suuremmalla osittaisella vanhuuseläkkeellä kompensoidaan merkittävästi pienentyneitä tuloja, erikoistutkija Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta arvioi.
Sen sijaan 25 prosentin eläkkeen valinneet jatkoivat usein työskentelyä aiempaa matalammalla palkkatasolla eli vähensivät työskentelyä.
– Mikäli eläke pidentää työuria, voi sen olettaa tapahtuvan erityisesti niillä, jotka ottavat pienemmän osittaisen vanhuuseläkkeen.
Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöillä selvä ero palkkatulojen kehityksessä
Julkisen sektorin palkansaajat jatkoivat työskentelyä yksityisen sektorin työntekijöitä todennäköisemmin samalla tai matalammalla palkkatasolla kuin eläkettä edeltävänä aikana. Yksityisen sektorin palkansaajilla puolestaan palkkatulojen saanti loppui tai palkkatulot vaihtelivat julkisen sektorin palkansaajia useammin.
– Julkisella sektorilla siirtyminen osa-aikaiseen työskentelyyn voi olla helpompaa. Yksityisellä sektorilla puolestaan oli julkista sektoria enemmän vaihtelua kuukausipalkoissa jo ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista, Ilari Ilmakunnas sanoo.
Tutkimuksessa on tarkasteltu palkansaajia, joiden palkkatietoja voitiin seurata 14 kuukautta ennen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista ja 12 kuukautta sen ottamisen jälkeen. Henkilöt eivät saavuttaneet varsinaista vanhuuseläkeikää seurannan aikana.
Tutkimusjulkaisu: Palkkatulot ennen ja jälkeen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottamisen
Lisätietoa: erikoistutkija Ilari Ilmakunnas, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2401, ilari.ilmakunnas@etk.fi
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut tasaisesti
- Noin joka viides ottaa eläkkeen ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Osittainen vanhuuseläke on ollut selvästi aikaisempaa osa-aikaeläkettä suositumpi.
- Suurin osa ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen heti kun mahdollista eli 61-vuotiaana.
- Noin 80 prosenttia kaikista osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista nostaa 50 prosenttia karttuneesta eläkkeestä.
- Miehet, yrittäjät, yksityisellä sektorilla työskentelevät, työttömät ja ne, joilla on pidempi työura, valitsevat osittaisen vanhuuseläkkeen muita todennäköisemmin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.
Lue lisäksi tietopaketti vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistusten vaikutuksista
Avainsanat
Kuvat

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Över hälften av finländarna anser att pensionsreformen är bra1.7.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ungefär 55 procent av finländarna anser att förslaget till pensionsreform, som det avtalades om i januari, är åtminstone ganska bra. Enligt pensionsbarometern litar ungefär hälften av finländarna på pensionssystemet – förtroendet har minskat jämfört med tidigare enkäter. Svaren i barometern återspeglar en allmän ökad osäkerhet.
Eläkebarometri: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä1.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme