Metsäisiä direktiiviluontotyyppejä käsittelevä raportti tuo lisätietoa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisten sitoumusten valmisteluun

EU:n biodiversiteettistrategian mukaisten kansallisten sitoumusten valmistelun ja päätöksenteon tueksi on kerätty tietoa metsäisistä direktiiviluontotyypeistä. METSO-rahoitteisessa hankkeessa tarkasteltiin neljää EU:n luontodirektiivin luontotyyppiä: boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot, harjumetsät sekä lehdot. Hankkeessa keskityttiin näihin direktiiviluontotyyppeihin, koska ne ovat pinta-alaltaan suuria ja niillä harjoitetaan metsätaloutta.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa Luodsi-nimisessä hankkeessa Tapio Oy keräsi tietoa valittujen luontotyyppien nykytilasta, määritelmistä, talousmetsien merkityksestä sitoumuksessa asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sitoumuksien mahdollisista taloudellisista vaikutuksista.

Raportin mukaan keinot direktiiviluontotyyppien turvaamiseksi vaihtelevat luontotyypeittäin.

Osalla luontotyypeistä vaikuttavin keino on metsänkäsittelyn ulkopuolelle rajaaminen ja suojelun lisääminen. Tällaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi boreaaliset luonnonmetsät ja luonnontilaiset puustoiset suot, joilla luonnontilaisuus on tärkeä osa luontotyypin määritelmää.

Joidenkin luontotyyppien kohdalla on tarpeen yhdistellä suojelua ja metsänkäsittelyä. Tällaisia luontotyyppejä ovat esimerkiksi lehdot, harjumetsät sekä metsätalouskäytössä olevat, ei-luonnontilaiset puustoiset suot. Esimerkiksi joillain lehtotyypeillä suojelu on ensisijainen keino lehdon säilyttämiseksi, kun taas toisilla lehtotyypeillä erilaiset hoitotoimet, kuten kuusen poisto, ovat edellytys luontotyypin hyvän tilan turvaamiseksi.

Luontotyyppien turvaamiseen liittyy myös vahvasti luontotyypeille tyypillisten lajien tilanne. Lajiston säilymistä ja kykyä levittäytyä uusille alueille voidaan tukea metsän- ja luonnonhoidon toimilla etenkin talouskäytössä olevilla alueilla – myös muissa kuin luontodirektiivissä määritellyissä elinympäristöissä.

”Luontotyyppien tilaa parantavia toimia, kuten ennallistamista ja metsän- ja luonnonhoitoa, on toteutettu osana metsätaloutta aiemminkin, mutta tulevaisuudessa toimia voidaan sitoumustyön myötä toteuttaa suunnitelmallisemmin ja suuremmalla volyymilla", sanoo Tapiossa hanketta vetänyt luonnonhoidon asiantuntija Nora Arnkil.

”Hankkeen tulosten avulla metsäalalla voidaan ottaa tietoinen askel, jotta luontotyypit huomioidaan kattavammin osana talousmetsien hyödyntämistä. Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa luontotyyppien sijainnista, niiden esiintymien tilasta sekä optimaalisimmista metsänkäsittelytoimista”, Arnkil jatkaa.

”Turvaamalla erilaisin keinoin talousmetsissä esiintyviä luontotyyppejä, niiden ominaispiirteitä sekä luontotyypeille tyypillisiä lajeja voidaan estää metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä vastata kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi”, sanoo johtava asiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Luontotyypeistä kerättiin tietoa asiantuntijahaastattelujen, direktiiviraportoinnin dokumenttien sekä kirjallisuuslähteiden avulla. Hankkeessa kuultiin asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallitus Luontopalveluista ja Metsätalous Oy:stä, Suomen metsäkeskuksesta sekä ympäristöministeriöstä.

Hankkeen yhteydessä Luonnonvarakeskus toteutti erillisen kustannusvaikutusanalyysin MELA-ohjelmistolla. Näin pyrittiin arvioimaan kustannusten suuruusluokkaa tilanteessa, jossa Luodsi-hankkeen tarkastelemia luontotyyppejä käsiteltäisiin metsätaloudessa niiden ominaispiirteet paremmin säilyttävillä tavoilla. Lisäksi analyysi tarjoaa päättäjille tietoa luontotyyppien puustosta ja pinta-alan jakautumisesta eri omistajaryhmien välille.

Luodsi-hankkeen tuloksia esitellään webinaarissa tänään keskiviikkona 17.1. klo 14–16. Tervetuloa kuulolle!