HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua uusissa paikoissa vuonna 2024 – Mittauksilla selvitetään puunpolton, liikenteen ja sataman vaikutusta ilmanlaatuun

Siirrettävät asemat antavat tietoa siitä, mikä vaikutus puunpoltolla, vilkkaalla liikenteellä ja satamalla on ilmanlaatuun

HSY vastaa pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaadun seurannasta. Ilmanlaatua mitataan sekä pysyvillä että siirrettävillä mittausasemilla. Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, ja niiden avulla seurataan ilmanlaadun kehitystä pitkällä aikavälillä. Siirrettävien asemien paikka vaihtuu vuoden tai kahden vuoden välein. Siirrettävien asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta, ja ne sijoitetaan erityyppisiin ympäristöihin. Paikat valitaan yhdessä kuntien kanssa.

- Vuoden 2024 mittauksilla on tavoitteena selvittää, miten puunpoltto, vilkas liikenne ja satama-alue vaikuttavat ilmanlaatuun, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Ilmanlaadun siirrettävät mittausasemat sijaitsevat tänä vuonna Helsingissä Teollisuuskadulla ja Vuosaaren satamassa, Espoossa Lintuvaarassa sekä Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella.

- Espoossa Lintuvaarassa mittaamme puunpolton savujen vaikutusta pientaloalueen hengitysilmaan. Helsingissä Vuosaaren sataman mittauksilla saamme puolestaan tietoa sataman laivaliikenteen ja satama-alueen toimintojen vaikutuksesta ilmanlaatuun, Manninen sanoo.

Liikenteen päästöjen ilmanlaatuvaikutuksia selvitetään kahdenlaisessa erilaisessa ympäristössä. Hämeenlinnanväylän mittaukset kertovat siitä, miten vilkas liikenne vaikuttaa ilmanlaatuun pääväylän varrella. Helsingissä Teollisuuskadun mittauspaikka kertoo myös vilkkaan liikenteen päästöjen vaikutuksesta, mutta mittauskohteena on kadun varsi, jossa on paljon korkeita rakennuksia. Kaikissa vuoden 2024 kohteissa on tehty mittauksia myös aiemmin, paitsi Teollisuuskadulla.

Myös Kirkkonummella on siirrettävä asema vuoden 2024 ajan

Muualla Uudellamaalla on yksi pysyvä ja yksi siirrettävä ilmanlaadun mittausasema. Siirrettävä mittausasema sijaitsee tänä vuonna Kirkkonummen keskustassa Lindalintiellä. 

- Kirkkonummen mittaukset antavat tietoa siitä, millainen ilmanlaatu on keskusta-alueella Uudenmaan kunnissa, Manninen kertoo.

Muun Uudenmaan pysyvä mittausasema sijaitsee Lohjalla. Näillä mittauksilla selvitetään kaupunkiympäristön taustatasoa Uudellamaalla. Asema sijaitsee etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja siellä mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat yleisesti Uudenmaan kuntien keskustojen asuinalueilla.

HSY tekee täydentäviä mittauksia myös muissa paikoissa

Lintuvaaran lisäksi HSY mittaa vuonna 2024 puunpolton vaikutusta pientaloalueiden ilmanlaatuun Helsingissä Tapanilassa, Vantaan Päiväkummussa ja Karkkilan Sudetissa. Näissä paikoissa ei ole varsinaista mittausasemaa, vaan yksittäisillä mittalaitteilla selvitetään muun muassa syöpävaarallisia PAH-pitoisuuksia. Pysyvä mittausasema Helsingin Vartiokylässä kertoo myös puunpolton vaikutuksesta pientaloalueen yleiseen ilmanlaatuun.

Yksittäisillä mittalaitteilla seurataan myös katupölypitoisuuksia noin kymmenessä eri paikassa pääväylien ja pääkatujen varsilla. Vastaavasti liikenteen pakokaasujen vaikutusta ilmanlaatuun seurataan noin 40 paikassa.

Vuonna 2024 HSY seuraa myös Espoossa työmaapölyjen ja Helsingissä nastarengaskieltokokeilun vaikutusta ilmanlaatuun. Lisäksi HSY mittaa ilmanlaatua Vantaalla lentokentän vaikutuspiirissä.

Tietoa ilmanlaadun mittauksista

• Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu
• HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta.
• Siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat vuonna 2024:
  • Lintuvaarassa mitataan typen oksidien, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, PAH-yhdisteiden sekä mustan hiilen pitoisuuksia.
  • Vuosaaren satama-alueella seurataan typen oksidien, rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten sekä hiukkasten LDSA:n ja lukumäärän pitoisuuksia.
  • Hämeenlinnanväylän varrella mitataan typen oksidien, hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuuksia.
  • Teollisuuskadulla seurataan typen oksidien, hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuuksia.
  • Kirkkonummella mitataan typen oksidien ja hengitettäviä hiukkasten pitoisuuksia.
• Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä.
• Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa.
• Vantaalla pysyvä mittausasema sijaitsee Tikkurilassa.
• Muualla Uudellamaalla ilmanlaatua seurataan pysyvästi Lohjalla.
• Mittausasemien lisäksi ilmanlaatua mitataan pienemmillä yksittäisillä mittalaitteilla useissa eri paikoissa pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.
  
  

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa. Erityisen haitallista katupöly on ilmansaasteille herkille väestöryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
  
  
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  
  
• Mustalla hiilellä tarkoitetaan voimakkaasti valoa sitovia hiukkasia, joissa on runsaasti epäorgaanista hiiltä. Musta hiili eli noki on peräisin epätäydellisestä palamisesta. Nokihiukkasiin on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä (esim. PAH) ja metalleja. Päästölähteitä ovat vanhat dieselajoneuvot ja -työkoneet, puunpoltto tulisijoissa ja laivaliikenne. Mustaa hiiltä kulkeutuu meille myös muualta Suomen rajojen ulkopuolelta. Musta hiili voimistaa ilmaston lämpenemistä, sillä se sitoo auringon säteilyä sekä ilmakehässä että lumella.
  
  
• PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille EU:n asettama tavoitearvo voi ylittyä paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
  
  
• LDSA: Hiukkasten keuhkodeposoituva pinta-ala eli LDSA kuvaa hiukkasia, jotka kulkeutuvat ja laskeutuvat hengityselinten syvimpiin osiin keuhkorakkuloihin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet, puunpoltto tulisijoissa sekä laiva- ja lentoliikenne. LDSA-pitoisuutta nostaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta kulkeutuvat ilmansaasteet.
  
  
• Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne.  Puunpolton päästöt nostavat vain vähän lukumääräpitoisuutta pientaloaluilla. Lukumääräpitoisuuteen vaikuttavat merkittävästi myös ilmakehässä kaasuista syntyvät hiukkaset, joiden muodostuminen on runsainta kevään ja alkukesän aurinkoisilla säillä.