Seksuaalirikosten määrä kasvoi selvästi vuonna 2023
Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä oli selvässä kasvussa vuonna 2023. Seksuaalirikoksia ilmoitettiin ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 7 100, mikä on 1 600 enemmän kuin edellisvuonna. Tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä kasvoi 29,6 %. Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan vuoden 2023 alusta ja muutti seksuaalirikosten nimikkeitä ja perusteita.
”Seksuaalirikosten määrää ei ole syytä suoraan verrata edellisvuoteen, koska uuden lain määritelmät ja nimikkeet ovat muuttuneet aiemmasta”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo.
Aiemmassa seksuaalilainsäädännössä raiskaus määriteltiin väkivallan tai sen uhan kautta, kun taas uusi laki on suostumusperustainen. Esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun määritelmä kattaa nykyisin myös muita ahdistelun muotoja kuin koskettelun. Uuteen lakiin on lisäksi tullut kokonaan uusia rikosnimikkeitä, kuten seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen.
Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 1 408 ja vanhan lain mukaisia 480. Yhteensä ilmoitettiin siis 1 888 raiskausrikosta, mikä on 219 enemmän kuin vuoden 2022 aikana. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 416. Vanhan lain mukaisia rikoksia tulee vielä tilastoihin, sillä tilastointi perustuu pääosin teon tapahtumahetkellä voimassa olleeseen lainsäädäntöön.
Uuden lain mukaisesta seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 1 139 ilmoitusta. Teoista 343 tapahtui internetissä. Seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä tehtiin 146 ilmoitusta. Teoista 120 tapahtui internetissä.
Henkirikosten määrä laski
Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tuli tietoon vuonna 2023 yhteensä 43 000, mikä on 6,5 % edellisvuotta enemmän. Henkirikoksia ilmoitettiin 62. Tämä on 17 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Henkirikoksen yrityksiä tuli tietoon 365, mikä on 16 enemmän kuin vuonna 2022.
“Tietoon tulleiden henkirikosten määrä on ennakkotietojen mukaan pienempi kuin kertaakaan sotien jälkeen. Aiempi ennätys oli vuodelta 2019, jolloin tuli tietoon 72 henkirikosta. Vuoden 1970 tilastotieto 56 henkirikoksesta ei ole vertailukelpoinen, sillä tuolloin tehtiin iso rikoslain uudistus, joka hankaloittaa vertailua”, Haapakangas sanoo.
Pahoinpitelyjä tuli tietoon kaikkiaan 40 700, mikä on 6,8 % enemmän kuin vuonna 2022. Yksityisasunnossa tapahtuneita pahoinpitelyjä oli 0,9 % edellisvuotta enemmän. Yleisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi vajaat 11 %.
Ryöstörikokset lisääntyivät 17,9 %
Vuonna 2023 ilmoitettiin yhteensä 129 600 varkausrikosta. Tämä on 1,1 % enemmän kuin edellisvuonna. Varkausrikoksista noin puolet oli myymälävarkauksia. Niitä tuli tietoon 59 600, mikä on 9,8 % vuodentakaista enemmän.
Ryöstörikoksia ilmoitettiin vajaat 2 800. Kasvua vuoteen 2022 verrattuna oli 17,9 %. Ryöstöistä törkeitä oli 556.
“Ryöstöjen määrän kasvu on ollut prosentuaalisesti ja lukumääräisesti suurinta Oulun, Sisä-Suomen, Hämeen ja Lounais-Suomen poliisilaitosten alueella. Helsingin ja Uudenmaan alueen tilanne näyttäisi tasoittuneen edellisvuodesta. Koko maan tasolla ryöstörikosten määrän kasvu näyttäisi hidastuneen vuoteen 2022 verrattuna. Tuolloin kasvua oli 23 %”, Haapakangas kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo HaapakangasYliaktuaari
Puh:029 551 3252kimmo.haapakangas@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme