Muistutuskutsu medialle: Kuinka koronatuet kohdentuivat suomalaisille yrityksille? Tutkimushankkeen väliraportin julkistustilaisuus 5.2.2024. klo 12.
Miten yrityksille suunnatut koronatuet kohdistuivat suomalaisille yrityksille? Kuinka tuet kohdistuivat niitä tarvitsevien ja niitä tarvitsemattomien yritysten välillä? Kuinka tuet kohdistuivat eri tuottavuustasojen yrityksille? Kuinka tämä vaikuttaa yritysten tulevaan tuottavuuteen ja talouskasvuun?
Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia maanantaina 5. helmikuuta, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkistaa Yrityksille suunnatun koronatukipolitiikan arviointi (KORSU) -tutkimushankkeen tuloksia.
Tilaisuudessa yrityksille suunnattuja koronatukia tarkastelee Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen. Tilaisuuden avaa ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Anne Rothovius. Kommenttipuheenvuorot esittää Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo sekä suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rahoituksen johtaja Kari Komulainen, Business Finland.
Aika: Maanantaina 5.2. klo 12–13
Paikka: Teams
Tilaisuuden alustava ohjelma:
12:00 Tilaisuuden avaus / Ohjausryhmän puheenjohtaja, johtava asiantuntija Anne Rothovius, Työ- ja elinkeinoministeriö
12:10 Kohdentuivatko yrityksille suunnatut koronatuet toivotusti? / Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla
12:35 Kommenttipuheenvuorot / Professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto, VATT / Suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rahoituksen johtaja Kari Komulainen, Business Finland
12:45 Keskustelu
13:00 Tilaisuus päättyy
Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi
Lämpimästi tervetuloa!
Yrityksille suunnatun koronatukipolitiikan arviointi (KORSU) -tutkimushanke on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama tutkimushanke, joka alkoi vuonna 2023. Hankkeessa on tähän mennessä tarkasteltu Suomessa koronapandemian seurauksena käyttöön otettujen yritystukien kohdentumista eri yrityksille sekä koronatukien vaikutuksiin liittyvää kansainvälistä kirjallisuutta. Rahoitusmuotoisten tukien osalta tutkimus analysoi Finnveran myöntämiä lainoja ja takauksia sekä Business Finlandin myöntämiä lainoja. Avustusmuotoisten tukien osalta tarkastelun kohteena ovat Business Finlandin häiriörahoitus (BF-tuki), ELY-keskusten koronahäiriöavustus ja KEHA-keskusten maksamat ravintolatuet sekä Valtiokonttorin myöntämät kustannustuet. Etla on vastannut hankkeen toteutuksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia NärhiViestintäkoordinaattori, ETLA
Puh:044 050 5468emilia.narhi@etla.fiLinkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme