Vihreät vaatii hallitukselta esitystä maankäytön muutosmaksusta: “Päästöille ja luontohaitoille on asetettava hinta”

Suomi tarvitsee kipeästi uusia keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi sekä luontokadon torjumiseksi. Maankäytön muutosmaksu olisi yksi keino molempien tavoitteiden edistämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa maankäytön muutosmaksun käyttöönotoksi. Vihreät kannustaa hallitusta nopeaan etenemiseen asian suhteen.

– Hallituksen ohjelmassa on kauniita tavoitteita ilmaston ja luonnon osalta. Suunnitellut keinot eivät kuitenkaan vielä ole linjassa puheiden kanssa. Tarvitaankin vaikuttavia toimia, joilla päästöjä vähennetään ja luontokatoa ihan oikeasti torjutaan tavoitteiden ja sitoumusten mukaisesti. Nyt hallitukselle on tarjolla maankäytön muutosmaksu ja siihen pitäisi tarttua rivakasti, Atte Harjanne painottaa.

Suomen ilmastopolitiikka nojaa vahvasti riittävän suuriin hiilinieluihin. Jotta Suomi voi saavuttaa ilmastolain mukaisen tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, tulisi maankäyttösektorin nettonielun koon olla vähintaan -21 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2035.  Hiilinielut ovat kuitenkin viimeisten vuosien aikana romahtaneet, ja tällä hetkellä maankäyttösektori ei toimi nieluna vaan jopa päästöjen lähteenä.

– Tarvittavien nielujen ja nykytilanteen välillä on ammottava kuilu. Maankäytön muutosmaksulla ehkäistään erityisesti metsäkatoa. Metsäkadon estäminen on yksi tehokkaimmista keinoista pienentää maankäyttösektorin ilmastovaikutusta, linjaa Jenni Pitko.

Suomen luonnon tila on hälyttävä ja vakavassa vaarassa heikentyä entisestään. Suomen luontopaneelin mukaan Suomesta on pelkästään 2000-luvulla hävinnyt yli 70 000 hehtaaria metsämaata. Metsien luontotyypeistä yli 70 prosenttia on uhanalaisia ja Suomen uhanalaisista lajeista yli 30 prosenttia on ensisijaisesti metsien lajeja.

– Päästöille ja luontohaitoille on asetettava hinta. Maankäytön muutosmaksu toteuttaisi tätä tarkoitusta. Se toisi näkyviin niitä kustannuksia, joita erityisesti metsämaan ottamisesta muuhun käyttöön aiheutuu. Lisäksi se asettaa kustannukset sen tahon maksettavaksi, joka haittoja aiheuttaa. Samalla luodaan kannustimia siihen, että raivaamisen sijaan haettaisiin muita ratkaisuja, Pitko huomauttaa.

– Työryhmän arvion mukaan sen ehdotus vähentäisi etenkin pellonraivausta. Työryhmä toteaa myös, että maankäytön muutosmaksu ei ole paras väline kaiken maankäytön ohjaamiseen. Tarvitsemme ilmastovaikutusten arviointia ja hillitsemistä myös kaavoituksessa ja infrahankkeiden suunnittelussa ja myös näihin hallituksen on tartuttava, Pitko jatkaa.

Vihreät on toistuvasti esittänyt maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa, viimeksi vuoden 2024 vaihtoehtobudjetissaan. Ympäristöhaittojen ehkäisyn lisäksi maankäytön muutosmaksu vahvistaisi julkista taloutta.

– Maankäytön muutosmaksu on nostettu esiin myös hallitusohjelmassa. Lisäksi hallitusohjelma tunnistaa sen, että Suomen tulee kasvattaa hiilinieluja. Työryhmä on laatinut esityksensä. Pallo on nyt hallituksella. Sen on tartuttava työryhmän esitykseen ja tuotava esitys maankäytön muutosmaksusta eduskunnalle viipymättä, Harjanne päättää.