KOVA: Vain viidennes kohtuuhintaisista asuntotoimijoista kokee nykyisen korjausrakentamisen määrän laskevan kiinteistöjen korjausvelkaa

- Kyselyn tulokset ovat huolestuttavia, vaikkakin kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden keskimääräinen korjaustoiminta luultavasti vastaakin kansallista tasoa – parannettavaa olisi koko kiinteistöalalla. Viime vuosien kustannuspaineet ovat siirtäneet useita tarpeellisia korjauksia, mutta säästämiseen korjauksia siirtämällä meillä ei ole enää varaa. Korjauksien lykkääminen kasvattaa tulevia korjauskustannuksia esimerkiksi julkisivuihin liittyvissä rakennusosissa. Samalla lainapääomaa tarvitaan enemmän ja vaikutukset vuokriin kasvavat entisestään. Jos kiinteistöjen kunnosta huolehdittaisiin paremmin, lisäisi se myös niistä elinkaaren aikana saatavaa käyttöarvoa. Näin kiinteistön kunto säilyisi tasaisempana, KOVAn tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.

Korjataanko rakennuksia riittävästi?

Kysyttäessä korjauksien riittävyydestä turvallisen ja terveellisen asumisen takaamiseksi sekä omistajan intressistä rakennetun omaisuuden arvon säilyttämiseksi vain hieman yli 60 % arvioi tekevänsä riittävästi korjauksia. Vastaajille tärkein tavoite oli säilyttää kiinteistöomaisuuden arvo ja huolehtia perustasoisesta terveellisestä ja turvallisesta asumisesta. Noin kolmanneksella tärkein tavoite oli kehittää kiinteistöomaisuuttaan ja nostaa asuntojen varustelutasoa nykyistä paremmaksi. Suurimmat syyt riittämättömiksi arvioituihin korjauksiin olivat ensisijaisesti tulorahoituksen ja kassavarojen puute sekä esteet kasvattaa vuosittaista lainamäärää korjaushankkeiden toteuttamiseksi.

- Rahoitukseen liittyvien ongelmien lisäksi korjausten määrään vaikuttaa myös alueen yleinen vuokrataso. Omakustannusperiaatteen mukaisesti korjaukset vaikuttavat myös vuokratasoihin, ja joillain alueilla kohtuuhintaisten toimijoiden vuokratasot eivät markkinatilanteen vuoksi kestä nostamista. Oma lukunsa ovat myös tarpeettomiksi käymässä olevat asuinkiinteistöt, jotka eivät vastaa nykytarvetta esimerkiksi sijaintinsa puolesta. Väestöltään vähenevillä alueilla joudutaankin pohtimaan, että mihin korjaamisen resurssit suunnataan, koska rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen korjaamiseen. Jotta kohtuuhintainen asuminen säilyisi myös jatkossa nimensä mukaisena, tulisi ARA-toimijoille kohdentaa lisää korjausavustuksia. Myös korkotuettua peruskorjauslainoitusta tulisi kehittää nykyistä joustavammaksi, Ylenius jatkaa.

Taustaa kiinteistöjen teknisestä korjausvelasta

Kiinteistöjen tekninen korjausvelka on tämän vuosituhannen aikana noin kolminkertaistunut, ollen tällä hetkellä hälyttävästi jo lähes 80 miljardia. Myös asumisen tarpeet ovat murroksessa ja väestönmuutokset muuttavat kiinteistöjen käyttötarpeita – toisen alueen kasvu on jostain muualta pois, jos väestö ei kasva. Tämän hetken trendit kuten energiatehokkuus, päästöjen vähentäminen, kiertotalous ja materiaalien tehokas käyttö eivät valitettavasti näy tekoina kovinkaan laajasti.

Rakennuksissa kuluu Suomessa merkittävä osa kaikesta käytetystä energiasta, ja rakennuksien aiheuttamat päästöt ovatkin merkittävä osa Suomen kokonaispäästöistä. Suomen omat tavoitteet sekä EU:n suunnitelmat päästöjen ja energiankäytön vähentämiseksi vaativat suunnanmuutosta tilanteeseen. Kyse on myös asumisterveellisyydestä ja viihtyvyydestä sekä ennen kaikkea rakennusten elinkaariviisaasta käyttämisestä.