Ilmaston lämpenemisestä täsmätietoa
Ensimmäinen kattava mittausdataan perustuva arvio trooppisen sademetsän eri osien lämpötiloista antaa uutta tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luontokatoon. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Communication -tiedelehdessä

Ilmaston lämpeneminen ei tapahdu niin suoraviivaisesti kuin usein oletetaan. Trooppisen sademetsän aluskasvillisuuden tasolla tehdyt mittaukset paljastavat suuret erot päivä- ja yölämpötiloissa sekä eri puolilla metsää.
Mikroilmasto antaa turvapaikkoja lajeille
Trooppiset metsät voivat sisältää jopa puolet maapallomme biologisesta monimuotoisuudesta. Tähänastiset ilmastomallit ovat perustuneet sademetsän keskimääräisiin lämpötiloihin. Trooppisten metsien sisällä elävien lajien kokemasta lämpötilasta ei kuitenkaan ole ollut tarkkaa tietoa, vaikka se on oleellista, kun halutaan ymmärtää, miten lajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen.
–Koska emme ole tienneet nykyisiä lämpötiloja metsien sisällä, emme myöskään ole tienneet, miten ilmastonmuutos vaikuttaa näihin lämpötiloihin, sanoo apulaisprofessori Eduardo Maeda Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitokset koordinoimassa tutkimuksessa kerättiin tietoa sadoilla lämpötila-antureilla, jotka oli asennettu eri puolilla maailmaa sijaitseviin trooppisiin metsiin. Mittaus tehtiin 15 cm korkeudelle maanpinnasta aluskasvillisuuden tasolla.
Tutkimuksessa käytettiin myös satelliittitietoa, joka antoi tietoa metsien eri ominaisuuksista, kuten puiden korkeudesta ja lehtitiheydestä.
–Kaikki nämä tiedot yhdistettiin koneoppimisalgoritmiin, jonka avulla pystyttiin arvioimaan lämpötilat trooppisten metsien sisällä koko planeetalla, kertoo Maeda.
Tutkijoiden julkaisemat kartat tarjoavat ainutlaatuisen työkalun ekologeille.
Tutkimuksessa paljastui, että lämpötila puiden latvojen ja aluskasvillisuuden tasolla voi erota jopa neljä astetta.
Lämpötilaero oli suurin melko kuivilla alueilla, kuten Amazonin eteläpuolella. Yleensä alhainen sademäärä on yhdistetty korkeisiin lämpötiloihin, mutta tässä tutkimuksessa paljastui, että puiden syvät juuret pystyvät hakeutumaan vesivarastoihin ja puut toimivat ekosysteemin ”ilmastointikoneina”.
–Nyt tehnyt yksityiskohtaiset kartat antavat työkalut ekologeille ja voidaan tehdä luotettavampia malleja lajien selviämisestä ja mihin ne mahdollisesti siirtyvät, kun ilmasto lämpenee, sanoo Maeda.
Eduardo Maeda muistuttaa, että metsien sisäisiin lämpötiloihin voivat vaikuttaa monet muut ihmisen aiheuttamat häiriötekijät, kuten valikoivat hakkuut tai tulipalot.
Eduardo Maeda muistuttaa, että metsien sisäisiin lämpötiloihin voivat vaikuttaa monet muut ihmisen aiheuttamat häiriötekijät, kuten valikoivat hakkuut tai tulipalot. Perustason tietoa odotettavissa olevista lämpötiloista kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan arvioida, miten nämä häiriöt vaikuttavat metsien sisäisiin ilmasto-olosuhteisiin.
Alkuperäinen artikkeli:
Patterns of tropical forest understory temperatures, Ismaeel et al., 2024 Nature Communication https://www.nature.com/articles/s41467-024-44734-0.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Eduardo Maeda, eduardo.maeda@helsinki.fi, +358 504764677
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polarisaatio ei hellitä – puolueet herättävät yhä vahvempia tunteita10.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että äänestäjät suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa yhä kielteisemmin. Samalla tunneyhteys omaan poliittiseen ryhmään on vahvistunut.
Lasten hankinnan lykkääminen pienentää lasten lukumäärää ja lisää eriarvoisuutta9.9.2025 10:23:52 EEST | Tiedote
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia8.9.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme