Ilmaston lämpenemisestä täsmätietoa
Ensimmäinen kattava mittausdataan perustuva arvio trooppisen sademetsän eri osien lämpötiloista antaa uutta tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luontokatoon. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Communication -tiedelehdessä

Ilmaston lämpeneminen ei tapahdu niin suoraviivaisesti kuin usein oletetaan. Trooppisen sademetsän aluskasvillisuuden tasolla tehdyt mittaukset paljastavat suuret erot päivä- ja yölämpötiloissa sekä eri puolilla metsää.
Mikroilmasto antaa turvapaikkoja lajeille
Trooppiset metsät voivat sisältää jopa puolet maapallomme biologisesta monimuotoisuudesta. Tähänastiset ilmastomallit ovat perustuneet sademetsän keskimääräisiin lämpötiloihin. Trooppisten metsien sisällä elävien lajien kokemasta lämpötilasta ei kuitenkaan ole ollut tarkkaa tietoa, vaikka se on oleellista, kun halutaan ymmärtää, miten lajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen.
–Koska emme ole tienneet nykyisiä lämpötiloja metsien sisällä, emme myöskään ole tienneet, miten ilmastonmuutos vaikuttaa näihin lämpötiloihin, sanoo apulaisprofessori Eduardo Maeda Helsingin yliopistosta.
Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitokset koordinoimassa tutkimuksessa kerättiin tietoa sadoilla lämpötila-antureilla, jotka oli asennettu eri puolilla maailmaa sijaitseviin trooppisiin metsiin. Mittaus tehtiin 15 cm korkeudelle maanpinnasta aluskasvillisuuden tasolla.
Tutkimuksessa käytettiin myös satelliittitietoa, joka antoi tietoa metsien eri ominaisuuksista, kuten puiden korkeudesta ja lehtitiheydestä.
–Kaikki nämä tiedot yhdistettiin koneoppimisalgoritmiin, jonka avulla pystyttiin arvioimaan lämpötilat trooppisten metsien sisällä koko planeetalla, kertoo Maeda.
Tutkijoiden julkaisemat kartat tarjoavat ainutlaatuisen työkalun ekologeille.
Tutkimuksessa paljastui, että lämpötila puiden latvojen ja aluskasvillisuuden tasolla voi erota jopa neljä astetta.
Lämpötilaero oli suurin melko kuivilla alueilla, kuten Amazonin eteläpuolella. Yleensä alhainen sademäärä on yhdistetty korkeisiin lämpötiloihin, mutta tässä tutkimuksessa paljastui, että puiden syvät juuret pystyvät hakeutumaan vesivarastoihin ja puut toimivat ekosysteemin ”ilmastointikoneina”.
–Nyt tehnyt yksityiskohtaiset kartat antavat työkalut ekologeille ja voidaan tehdä luotettavampia malleja lajien selviämisestä ja mihin ne mahdollisesti siirtyvät, kun ilmasto lämpenee, sanoo Maeda.
Eduardo Maeda muistuttaa, että metsien sisäisiin lämpötiloihin voivat vaikuttaa monet muut ihmisen aiheuttamat häiriötekijät, kuten valikoivat hakkuut tai tulipalot.
Eduardo Maeda muistuttaa, että metsien sisäisiin lämpötiloihin voivat vaikuttaa monet muut ihmisen aiheuttamat häiriötekijät, kuten valikoivat hakkuut tai tulipalot. Perustason tietoa odotettavissa olevista lämpötiloista kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan arvioida, miten nämä häiriöt vaikuttavat metsien sisäisiin ilmasto-olosuhteisiin.
Alkuperäinen artikkeli:
Patterns of tropical forest understory temperatures, Ismaeel et al., 2024 Nature Communication https://www.nature.com/articles/s41467-024-44734-0.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Eduardo Maeda, eduardo.maeda@helsinki.fi, +358 504764677
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme