Kuolleisuus oli Eurostatin mukaan Suomessa tavallista korkeampi marraskuussa 2023 – taustalla korona ja väestön ikääntyminen
23.1.2024 15:19:26 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
EU:n tilastotoimisto Eurostat kertoo, että kuolemien määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 poikkeuksellisen suuri. Eurostatin mukaan kuolleiden määrä oli 40 prosenttia suurempi kuin vuosien 2016–2019 lukujen perusteella olisi ollut odotettavissa.
Eurostat on julkaissut koronapandemian aikana kuukausittain tietoja kuolleiden määristä EU-maissa ja eräissä muissa maissa. Eurostat käyttää seurannassa osoittimena suhteellista ylikuolleisuutta, jonka se laskee jakamalla viimeisen kuukauden aikana kuolleiden määrän keskimääräisellä kuolleiden kuukausittaisella lukumäärällä vuosina 2016–2019.
Tällä tavalla arvioitu ylikuolleisuus oli Suomessa marraskuussa suurempi kuin muissa Eurostatin tarkastelemissa maissa.
”Ylikuolleisuutta ilmeni Suomessa viime marraskuussa erityisesti iäkkäässä, 70 vuotta täyttäneessä väestössä. Nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus ei THL:n tietojen perusteella ollut poikkeuksellisen suuri”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Väestö vanhenee Suomessa nopeasti muihin EU-maihin verrattuna
Kuolleiden määrän kehitykseen ylipäänsä vaikuttaa Suomessa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhimpien ikäluokkien koko on kasvanut muihin EU-maihin nähden poikkeuksellisen nopeasti.
”Runsas kolmasosa Eurostatin raportoimasta 40 prosentin ylikuolleisuudesta johtuu sitä, että Suomessa iäkkäiden ihmisten määrä on kasvanut”, Koskinen sanoo.
Ikärakenteen huomioimisen jälkeenkin kuolleiden määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 kuitenkin selvästi odotettua suurempi. Syynä on korona. Marraskuussa koronaan liittyviä kuolemia oli erityisen paljon, noin 500 enemmän kuin lokakuussa.
Loppuvuodesta epidemiapiikki tasaantui, ja koronaan liittyvien kuolemien määrä näyttää joulukuussa palautuneen lokakuun tasolle.
”Valtaosa koronan aiheuttamista ja infektioon liittyvistä kuolemista koski marraskuussa hyvin iäkkäitä, joilla oli lisäksi vakavia perussairauksia. Kuolleiden keskimääräinen ikä (mediaani) oli näissä tapauksissa 84 vuotta ja 94 prosenttiin kuolintodistuksista oli kirjattu pitkäaikainen sairaus joko peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler.
”Valitettavasti hyvin iäkkäiden ja vakavia perussairauksia sairastavien immuunivaste on heikentynyt, jolloin rokotus tai aiemmin sairastettu tauti ei aina pysty suojaamaan uuden infektion elimistölle tuomasta rasituksesta”, lisää THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Otto Helve.
Vastasyntyneen elinajanodote pidentynyt koronan aiheuttaman lyhentymisen jälkeen
Koska koronan suoraan tai välillisesti aiheuttamat kuolemat kohdistuvat suurelta osin hyvin iäkkäisiin ja vakavia sairauksia sairastaviin, infektion vaikutus elinajanodotteeseen on selvästi pienempi kuin vaikutus kuolemien määrään.
Suomessa vastasyntyneen elinajanodote lyheni Tilastokeskuksen mukaan pandemian aikana syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun miehillä noin puoli vuotta ja naisilla vajaan vuoden. Vuonna 2023 elinajanodote taas piteni niin, että noin puolet edellä mainitusta elinajan lyhenemisestä palautui.
”Marraskuussa 2023 vastasyntyneen elinajanodote oli noin yhden kuukauden lyhyempi kuin lokakuussa, mutta ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että muutos oli tilapäinen ja joulukuussa 2023 elinajanodote kohonnee marraskuuta edeltäneelle tasolle”, Koskinen sanoo.
Kuolemien määrä vaihtelee kuukausittain
Paitsi ikärakenne ja erilaiset ajankohtaiset syyt, kuten hengitysinfektioiden vuotuinen tilanne, kuolemien määrään vaikuttaa sattuma ja kuukausittainen vaihtelu on normaalia.
Kahdeksan viime vuoden aikana kuukausittainen kuolleiden määrä on ollut Suomessa pienimmillään kesäkuussa 2018, jolloin kuolleita oli 4051. Suurin lukema oli joulukuussa 2022, jolloin kuolleita oli 6195 eli 53 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2018.
”Jos vertaillaan kahdeksaa viimeksi kulunutta 12 kuukauden jaksoa, kuolleiden määrä on vaihdellut enimmillään 17 prosenttia. On ymmärrettävää, että muutokset kuolleiden määrässä aiheuttavat ihmisissä paljon kysymyksiä ja huolta. Näitä muutoksia arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomioida niihin vaikuttavat monet eri tekijät”, Koskinen sanoo.
Eurostat: Excess mortality – statistics
Lisätietoja:
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8762
Sirkka Goebeler
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 7581
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 15/20262.4.2026 15:03:46 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 2.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset to 9.4. Perheen monimuotoisten ongelmien yhteys nuorten huumekuolemiin. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ti 7.4. Yhteistyö toimii yleensä kahden kesken - mutta entä kun pöydän ääressä on kokonainen verkosto? Kirjoittajat: Katja Sankalahti, THL, Antti Tuomisto, Turun yliopisto, Johanna Kreku, Lapin yliopisto ke 8.4. Liikunta ja romanit – hyvinvoinnin ja tasa-arvon kysymys. Kirjoittajat: Malte Gashe, tutkija, Helsingin Yliopisto, Po
THL viikolla 14/202626.3.2026 15:03:15 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 26.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ke 1.4. Katupöly heikentää ilmanlaatua ja lisää terveysriskejä. Nopeusrajoitusten alentamisen vaikutukset katupölyn määrään ja keinot, joilla omaa altistumista katupölylle voi vähentää. Lisätietoja: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 Blogit ti 31.3. Hyvinvointialueiden rahoitus seuraa tarvetta – mutta kuka tuottaa tarpeen? Kirjoittaja: Juha Koivisto, johtava asiantuntija, THL Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös
Vaccinationstäckningen bland småbarn i Finland fortsatt hög, men andelen helt ovaccinerade ökar26.3.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande
Vaccinationstäckningen bland småbarn har länge varit på toppnivå i Finland. Enligt färsk statistik från THL är täckningsgraderna fortfarande höga, men andelen helt ovaccinerade barn har ökat.
Pikkulasten rokotuskattavuus Suomessa edelleen korkea, mutta täysin rokottamattomien osuus on kasvussa26.3.2026 00:15:00 EET | Tiedote
Pikkulasten rokotuskattavuus on ollut Suomessa pitkään huippuluokkaa. THL:n tuoreen tilaston mukaan rokotuskattavuudet on edelleen korkealla tasolla, mutta täysin rokottamattomien lasten osuus on kasvanut.
Hundraårig studie inleds – följer en hel årskull med familjer25.3.2026 00:05:00 EET | Pressmeddelande
Institutet för hälsa och välfärd (THL) inleder en internationellt sett exceptionellt omfattande studie, som följer den årskull som föds i Finland 2026–2029 och deras familjer. Studien Framtidens Finland inleds i mars inom HUS-området och utvidgas senare till hela landet. Studien finansieras av Finska Kulturfonden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme