Kuolleisuus oli Eurostatin mukaan Suomessa tavallista korkeampi marraskuussa 2023 – taustalla korona ja väestön ikääntyminen
EU:n tilastotoimisto Eurostat kertoo, että kuolemien määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 poikkeuksellisen suuri. Eurostatin mukaan kuolleiden määrä oli 40 prosenttia suurempi kuin vuosien 2016–2019 lukujen perusteella olisi ollut odotettavissa.
Eurostat on julkaissut koronapandemian aikana kuukausittain tietoja kuolleiden määristä EU-maissa ja eräissä muissa maissa. Eurostat käyttää seurannassa osoittimena suhteellista ylikuolleisuutta, jonka se laskee jakamalla viimeisen kuukauden aikana kuolleiden määrän keskimääräisellä kuolleiden kuukausittaisella lukumäärällä vuosina 2016–2019.
Tällä tavalla arvioitu ylikuolleisuus oli Suomessa marraskuussa suurempi kuin muissa Eurostatin tarkastelemissa maissa.
”Ylikuolleisuutta ilmeni Suomessa viime marraskuussa erityisesti iäkkäässä, 70 vuotta täyttäneessä väestössä. Nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus ei THL:n tietojen perusteella ollut poikkeuksellisen suuri”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Väestö vanhenee Suomessa nopeasti muihin EU-maihin verrattuna
Kuolleiden määrän kehitykseen ylipäänsä vaikuttaa Suomessa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhimpien ikäluokkien koko on kasvanut muihin EU-maihin nähden poikkeuksellisen nopeasti.
”Runsas kolmasosa Eurostatin raportoimasta 40 prosentin ylikuolleisuudesta johtuu sitä, että Suomessa iäkkäiden ihmisten määrä on kasvanut”, Koskinen sanoo.
Ikärakenteen huomioimisen jälkeenkin kuolleiden määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 kuitenkin selvästi odotettua suurempi. Syynä on korona. Marraskuussa koronaan liittyviä kuolemia oli erityisen paljon, noin 500 enemmän kuin lokakuussa.
Loppuvuodesta epidemiapiikki tasaantui, ja koronaan liittyvien kuolemien määrä näyttää joulukuussa palautuneen lokakuun tasolle.
”Valtaosa koronan aiheuttamista ja infektioon liittyvistä kuolemista koski marraskuussa hyvin iäkkäitä, joilla oli lisäksi vakavia perussairauksia. Kuolleiden keskimääräinen ikä (mediaani) oli näissä tapauksissa 84 vuotta ja 94 prosenttiin kuolintodistuksista oli kirjattu pitkäaikainen sairaus joko peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler.
”Valitettavasti hyvin iäkkäiden ja vakavia perussairauksia sairastavien immuunivaste on heikentynyt, jolloin rokotus tai aiemmin sairastettu tauti ei aina pysty suojaamaan uuden infektion elimistölle tuomasta rasituksesta”, lisää THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Otto Helve.
Vastasyntyneen elinajanodote pidentynyt koronan aiheuttaman lyhentymisen jälkeen
Koska koronan suoraan tai välillisesti aiheuttamat kuolemat kohdistuvat suurelta osin hyvin iäkkäisiin ja vakavia sairauksia sairastaviin, infektion vaikutus elinajanodotteeseen on selvästi pienempi kuin vaikutus kuolemien määrään.
Suomessa vastasyntyneen elinajanodote lyheni Tilastokeskuksen mukaan pandemian aikana syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun miehillä noin puoli vuotta ja naisilla vajaan vuoden. Vuonna 2023 elinajanodote taas piteni niin, että noin puolet edellä mainitusta elinajan lyhenemisestä palautui.
”Marraskuussa 2023 vastasyntyneen elinajanodote oli noin yhden kuukauden lyhyempi kuin lokakuussa, mutta ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että muutos oli tilapäinen ja joulukuussa 2023 elinajanodote kohonnee marraskuuta edeltäneelle tasolle”, Koskinen sanoo.
Kuolemien määrä vaihtelee kuukausittain
Paitsi ikärakenne ja erilaiset ajankohtaiset syyt, kuten hengitysinfektioiden vuotuinen tilanne, kuolemien määrään vaikuttaa sattuma ja kuukausittainen vaihtelu on normaalia.
Kahdeksan viime vuoden aikana kuukausittainen kuolleiden määrä on ollut Suomessa pienimmillään kesäkuussa 2018, jolloin kuolleita oli 4051. Suurin lukema oli joulukuussa 2022, jolloin kuolleita oli 6195 eli 53 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2018.
”Jos vertaillaan kahdeksaa viimeksi kulunutta 12 kuukauden jaksoa, kuolleiden määrä on vaihdellut enimmillään 17 prosenttia. On ymmärrettävää, että muutokset kuolleiden määrässä aiheuttavat ihmisissä paljon kysymyksiä ja huolta. Näitä muutoksia arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomioida niihin vaikuttavat monet eri tekijät”, Koskinen sanoo.
Eurostat: Excess mortality – statistics
Lisätietoja:
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8762
Sirkka Goebeler
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 7581
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Lähipäiville ennustettu tukalaa hellettä – suojaa itseäsi ja läheisiäsi kuumuuden haitoilta11.7.2025 15:13:50 EEST | Tiedote
Ilmatieteen laitos on antanut suurinta osaa maata varoituksen lähipäivinä uhkaavasta tukalasta helteestä. Hellevaroitus annetaan, kun vuorokauden ylin lämpötila ylittää 27 astetta ja keskilämpötila 20 astetta. Kuumasta säästä voi aiheutua terveyshaittoja erityisesti riskiryhmille jo lyhyidenkin hellejaksojen aikana, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi. Varsinkin ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista tai toimintarajoituksista kärsivät sekä vauvat ja pienet lapset ovat alttiita kuumuuden haitoille. Myös raskaana olevien sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevien ja urheilevien kannattaa suojautua hyvin. Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva nestevajaus voivat johtaa lämpösairauksiin, kuten lämpöuupumukseen tai pahimmillaan hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Lämpöuupumuksen oireita voivat olla esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu. Lievän lämpöuupumuksen oireet yleensä he
THL viikolla 26/202526.6.2025 15:11:31 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 26.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset pe 27.6. Vanhuspalvelujen tila: Tiedot ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden henkilöstömitoituksesta. Lisätiedot: elli.alarotu(at)thl.fi, puh. 029 524 7018 Lisätietoa: Katso myös ajankohtaisia uutisiamme thl.fi Seuraa THL:ää myös sosiaalisessa mediassa THL:n tuoreimmat julkaisut löytyvät Julkarista ja THL:n kirjakaupasta THL on myös Instagramissa tunnuksella @thl.fi
Huomioi lintuinfluenssariski, jos kohtaat luonnossa sairaan tai kuolleen eläimen26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Lintuinfluenssatartunnan saaneita, sairaita tai kuolleita lintuja on havaittu tänä vuonna viimevuotista enemmän. Virus ei tartu ihmiseen helposti, mutta voi tarttuessaan aiheuttaa vakavan taudin. Vältä siis koskemasta luonnosta löytämiisi kuolleisiin tai sairaisiin eläimiin.
Muiden maiden sote-järjestelmät tarjoavat eväitä mutta eivät pikaratkaisuja Suomen sote-mallin kehittämiseen - työ vaatii parlamentaarista yhteistyötä25.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Muissa maissa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit antavat aineksia myös Suomen sote-järjestelmän kehittämiseen, mutta eivät tarjoa pikaisia ratkaisuja, todetaan THL:n tuoreessa selvityksessä.
Muistutuskutsu: Mitä voimme oppia muiden maiden tavoista järjestää sote-palvelut? THL:n selvityksen julkistustilaisuus ja puoluesihteereiden keskustelu Porin SuomiAreenassa ke 25.6. klo 8.30–1023.6.2025 11:28:25 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, sosiaali- ja terveydenhuolto herättää runsaasti intohimoja ja keskustelua siitä, mihin suuntaan sote-järjestelmäämme olisi kehitettävä. Suomessa on esitetty mm. hyvinvointialueiden verotusoikeutta, aluevaltuustojen lakkauttamista, Kela-korvausten kasvattamista, koko terveydenhuollon kansallistamista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon. Millaisia eri sote-järjestämismalleja muissa maissa on käytössä ja mitä voimme oppia niistä Järjestämme Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. aamiaistilaisuuden, jossa julkaisemme tuoreen selvityksemme neljästä kansainvälisestä sote-mallista ja niiden soveltamisesta Suomessa. Lisäksi tilaisuudessa on puoluesihteereiden paneeli aiheesta. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuden avaa THL:n pääjohtaja Mika Salminen. Selvityksen esittelee johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Paneelissa keskustelevat SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho sekä kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Kaikki
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme