Kuolleisuus oli Eurostatin mukaan Suomessa tavallista korkeampi marraskuussa 2023 – taustalla korona ja väestön ikääntyminen

EU:n tilastotoimisto Eurostat kertoo, että kuolemien määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 poikkeuksellisen suuri. Eurostatin mukaan kuolleiden määrä oli 40 prosenttia suurempi kuin vuosien 2016–2019 lukujen perusteella olisi ollut odotettavissa. 

Eurostat on julkaissut koronapandemian aikana kuukausittain tietoja kuolleiden määristä EU-maissa ja eräissä muissa maissa. Eurostat käyttää seurannassa osoittimena suhteellista ylikuolleisuutta, jonka se laskee jakamalla viimeisen kuukauden aikana kuolleiden määrän keskimääräisellä kuolleiden kuukausittaisella lukumäärällä vuosina 2016–2019. 

Tällä tavalla arvioitu ylikuolleisuus oli Suomessa marraskuussa suurempi kuin muissa Eurostatin tarkastelemissa maissa. 

”Ylikuolleisuutta ilmeni Suomessa viime marraskuussa erityisesti iäkkäässä, 70 vuotta täyttäneessä väestössä. Nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus ei THL:n tietojen perusteella ollut poikkeuksellisen suuri”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.   

Väestö vanhenee Suomessa nopeasti muihin EU-maihin verrattuna

Kuolleiden määrän kehitykseen ylipäänsä vaikuttaa Suomessa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhimpien ikäluokkien koko on kasvanut muihin EU-maihin nähden poikkeuksellisen nopeasti. 

”Runsas kolmasosa Eurostatin raportoimasta 40 prosentin ylikuolleisuudesta johtuu sitä, että Suomessa iäkkäiden ihmisten määrä on kasvanut”, Koskinen sanoo.

Ikärakenteen huomioimisen jälkeenkin kuolleiden määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 kuitenkin selvästi odotettua suurempi. Syynä on korona. Marraskuussa koronaan liittyviä kuolemia oli erityisen paljon, noin 500 enemmän kuin lokakuussa. 

Loppuvuodesta epidemiapiikki tasaantui, ja koronaan liittyvien kuolemien määrä näyttää joulukuussa palautuneen lokakuun tasolle.

”Valtaosa koronan aiheuttamista ja infektioon liittyvistä kuolemista koski marraskuussa hyvin iäkkäitä, joilla oli lisäksi vakavia perussairauksia. Kuolleiden keskimääräinen ikä (mediaani) oli näissä tapauksissa 84 vuotta ja 94 prosenttiin kuolintodistuksista oli kirjattu pitkäaikainen sairaus joko peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler. 

”Valitettavasti hyvin iäkkäiden ja vakavia perussairauksia sairastavien immuunivaste on heikentynyt, jolloin rokotus tai aiemmin sairastettu tauti ei aina pysty suojaamaan uuden infektion elimistölle tuomasta rasituksesta”, lisää THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Otto Helve.

Vastasyntyneen elinajanodote pidentynyt koronan aiheuttaman lyhentymisen jälkeen

Koska koronan suoraan tai välillisesti aiheuttamat kuolemat kohdistuvat suurelta osin hyvin iäkkäisiin ja vakavia sairauksia sairastaviin, infektion vaikutus elinajanodotteeseen on selvästi pienempi kuin vaikutus kuolemien määrään.  

Suomessa vastasyntyneen elinajanodote lyheni Tilastokeskuksen mukaan pandemian aikana syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun miehillä noin puoli vuotta ja naisilla vajaan vuoden. Vuonna 2023 elinajanodote taas piteni niin, että noin puolet edellä mainitusta elinajan lyhenemisestä palautui.

”Marraskuussa 2023 vastasyntyneen elinajanodote oli noin yhden kuukauden lyhyempi kuin lokakuussa, mutta ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että muutos oli tilapäinen ja joulukuussa 2023 elinajanodote kohonnee marraskuuta edeltäneelle tasolle”, Koskinen sanoo.

Kuolemien määrä vaihtelee kuukausittain

Paitsi ikärakenne ja erilaiset ajankohtaiset syyt, kuten hengitysinfektioiden vuotuinen tilanne, kuolemien määrään vaikuttaa sattuma ja kuukausittainen vaihtelu on normaalia.

Kahdeksan viime vuoden aikana kuukausittainen kuolleiden määrä on ollut Suomessa pienimmillään kesäkuussa 2018, jolloin kuolleita oli 4051. Suurin lukema oli joulukuussa 2022, jolloin kuolleita oli 6195 eli 53 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2018. 

”Jos vertaillaan kahdeksaa viimeksi kulunutta 12 kuukauden jaksoa, kuolleiden määrä on vaihdellut enimmillään 17 prosenttia. On ymmärrettävää, että muutokset kuolleiden määrässä aiheuttavat ihmisissä paljon kysymyksiä ja huolta. Näitä muutoksia arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomioida niihin vaikuttavat monet eri tekijät”, Koskinen sanoo.

Eurostat: Excess mortality – statistics 

Lisätietoja:

Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8762  

Sirkka Goebeler
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 7581

etunimi.sukunimi@thl.fi