Kuolleisuus oli Eurostatin mukaan Suomessa tavallista korkeampi marraskuussa 2023 – taustalla korona ja väestön ikääntyminen
23.1.2024 15:19:26 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
EU:n tilastotoimisto Eurostat kertoo, että kuolemien määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 poikkeuksellisen suuri. Eurostatin mukaan kuolleiden määrä oli 40 prosenttia suurempi kuin vuosien 2016–2019 lukujen perusteella olisi ollut odotettavissa.
Eurostat on julkaissut koronapandemian aikana kuukausittain tietoja kuolleiden määristä EU-maissa ja eräissä muissa maissa. Eurostat käyttää seurannassa osoittimena suhteellista ylikuolleisuutta, jonka se laskee jakamalla viimeisen kuukauden aikana kuolleiden määrän keskimääräisellä kuolleiden kuukausittaisella lukumäärällä vuosina 2016–2019.
Tällä tavalla arvioitu ylikuolleisuus oli Suomessa marraskuussa suurempi kuin muissa Eurostatin tarkastelemissa maissa.
”Ylikuolleisuutta ilmeni Suomessa viime marraskuussa erityisesti iäkkäässä, 70 vuotta täyttäneessä väestössä. Nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus ei THL:n tietojen perusteella ollut poikkeuksellisen suuri”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.
Väestö vanhenee Suomessa nopeasti muihin EU-maihin verrattuna
Kuolleiden määrän kehitykseen ylipäänsä vaikuttaa Suomessa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhimpien ikäluokkien koko on kasvanut muihin EU-maihin nähden poikkeuksellisen nopeasti.
”Runsas kolmasosa Eurostatin raportoimasta 40 prosentin ylikuolleisuudesta johtuu sitä, että Suomessa iäkkäiden ihmisten määrä on kasvanut”, Koskinen sanoo.
Ikärakenteen huomioimisen jälkeenkin kuolleiden määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 kuitenkin selvästi odotettua suurempi. Syynä on korona. Marraskuussa koronaan liittyviä kuolemia oli erityisen paljon, noin 500 enemmän kuin lokakuussa.
Loppuvuodesta epidemiapiikki tasaantui, ja koronaan liittyvien kuolemien määrä näyttää joulukuussa palautuneen lokakuun tasolle.
”Valtaosa koronan aiheuttamista ja infektioon liittyvistä kuolemista koski marraskuussa hyvin iäkkäitä, joilla oli lisäksi vakavia perussairauksia. Kuolleiden keskimääräinen ikä (mediaani) oli näissä tapauksissa 84 vuotta ja 94 prosenttiin kuolintodistuksista oli kirjattu pitkäaikainen sairaus joko peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler.
”Valitettavasti hyvin iäkkäiden ja vakavia perussairauksia sairastavien immuunivaste on heikentynyt, jolloin rokotus tai aiemmin sairastettu tauti ei aina pysty suojaamaan uuden infektion elimistölle tuomasta rasituksesta”, lisää THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Otto Helve.
Vastasyntyneen elinajanodote pidentynyt koronan aiheuttaman lyhentymisen jälkeen
Koska koronan suoraan tai välillisesti aiheuttamat kuolemat kohdistuvat suurelta osin hyvin iäkkäisiin ja vakavia sairauksia sairastaviin, infektion vaikutus elinajanodotteeseen on selvästi pienempi kuin vaikutus kuolemien määrään.
Suomessa vastasyntyneen elinajanodote lyheni Tilastokeskuksen mukaan pandemian aikana syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun miehillä noin puoli vuotta ja naisilla vajaan vuoden. Vuonna 2023 elinajanodote taas piteni niin, että noin puolet edellä mainitusta elinajan lyhenemisestä palautui.
”Marraskuussa 2023 vastasyntyneen elinajanodote oli noin yhden kuukauden lyhyempi kuin lokakuussa, mutta ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että muutos oli tilapäinen ja joulukuussa 2023 elinajanodote kohonnee marraskuuta edeltäneelle tasolle”, Koskinen sanoo.
Kuolemien määrä vaihtelee kuukausittain
Paitsi ikärakenne ja erilaiset ajankohtaiset syyt, kuten hengitysinfektioiden vuotuinen tilanne, kuolemien määrään vaikuttaa sattuma ja kuukausittainen vaihtelu on normaalia.
Kahdeksan viime vuoden aikana kuukausittainen kuolleiden määrä on ollut Suomessa pienimmillään kesäkuussa 2018, jolloin kuolleita oli 4051. Suurin lukema oli joulukuussa 2022, jolloin kuolleita oli 6195 eli 53 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2018.
”Jos vertaillaan kahdeksaa viimeksi kulunutta 12 kuukauden jaksoa, kuolleiden määrä on vaihdellut enimmillään 17 prosenttia. On ymmärrettävää, että muutokset kuolleiden määrässä aiheuttavat ihmisissä paljon kysymyksiä ja huolta. Näitä muutoksia arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomioida niihin vaikuttavat monet eri tekijät”, Koskinen sanoo.
Eurostat: Excess mortality – statistics
Lisätietoja:
Seppo Koskinen
tutkimusprofessori
THL
p. 029 524 8762
Sirkka Goebeler
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 7581
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL: sote-rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä - kannusteita, demografista mallia ja alueiden verotusoikeutta tulisi selvittää tarkemmin11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jatkokehittämiseksi tulevina vuosina.
Hantaviruksen aiheuttama riski Euroopan väestölle erittäin pieni8.5.2026 21:00:16 EEST | Tiedote
Hantaviruksen aiheuttaman taudin laajempi leviäminen Euroopassa on epätodennäköistä ja riski kansalaisille erittäin pieni, kertoo Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) julkaisema riskinarvio. Kaksi suomalaismatkailijaa altistui mahdollisesti hantavirukselle lentokoneessa Johannesburgissa.
THL viikolla 20/20267.5.2026 15:09:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 7.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 11.5. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jakokehittämiseksi tulevina vuosina. Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: piritta.rautavuori(at)thl.fi Uutiset ma 11.5. Raskaudenkeskeytykset 2025 -tilasto. Sisältää tietoja raskaudenkeskeytyksistä ja keskeytystoimenpiteistä ikäryhmittäin k
Päihde- ja riippuvuuspalvelut murroksessa – asiointi siirtyy peruspalveluihin, joissa rakenteita ja osaamista on vahvistettava6.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Päihde- ja riippuvuuspalvelut ovat siirtymävaiheessa, jossa asiointi painottuu yhä enemmän peruspalveluihin. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia varhaisempaan tukeen ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen, mutta edellyttää palvelurakenteiden, yhteistyön ja osaamisen määrätietoista kehittämistä peruspalveluissa. Muuten uhkana on, etteivät palvelut vastaa ihmisten moninaistuviin tarpeisiin, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tila raportissa. Esimerkiksi vuonna 2024 alkoholin käytön vuoksi perusterveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa asioi 56 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa asiointi on vähentynyt. – Päihde- ja riippuvuusasiointi näyttäisi siirtyvän yhä enemmän perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Tämä edellyttää, että palvelukokonaisuudet ja ammattilaisten osaaminen tukevat muutosta, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä. - Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tul
THL julkaisi yli sata ehdotusta Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi5.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut kokonaisturvallisuuden katsauksen, joka sisältää yli sata toimenpidesuositusta Suomen turvallisuuden ja väestön kriisinkestävyyden parantamiseksi. Suositukset koskevat henkistä kriisinkestävyyttä, terveysturvallisuutta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä sosiaaliturvaa. Työn pontimena on ollut turvallisuusympäristömme merkittävä muutos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme