Kysely: Yleistunnelmat taloudessa edelleen heikot, mutta Lapissa muuta maata paremmat näkymät

Usealla kyselyn osa-alueella nähdään lievää paranemista, mutta kasvun eväät ovat toistaiseksi hentoja. ”Voi olla, että pohjakosketus on nyt nähty”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Appelqvistin mukaan myönteisten lasien läpi tilannetta voi tulkita niin, että suhdannesyklin pohjakosketus koettiin viime vuoden loppupuolella.

”Nyt ollaan pikkuhiljaa etenemässä parempaan suuntaan, mutta matka on vasta alussa. Erityisesti odotukset tilauskantojen tulevasta kehityksestä ovat parantuneet. Myös työllisyysodotukset olivat yllättäen kohentuneet, vaikka työllisyys usein reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä”, Appelqvist sanoo.

Lapissa yritysten tunnelmat stabiilit

Lapin osalta talouskyselyn vastaukset ovat kauttaaltaan koko Suomen keskiarvoa myönteisemmät. Esimerkiksi yleistä tunnelmaa toimialalla normaaliksi tai optimistiseksi kuvaavat 65 prosenttia vastaajista. Koko Suomessa vastaava luku on 50 prosenttia vastaajista. Koko Suomessa yritysten yleistunnelmaa kuvaa pessimistisiksi 40 % vastaajista, Lapissa vastaava luku on 29 %.

“Lapin tilanne ei ole suinkaan helppo. Rakennusalan ahdinko, korkeat korot ja suurhankkeiden hidas eteneminen kurittaa myös Lappia. Kuten useissa muissakin tutkimuksissa on osoitettu, Lapissa kuitenkin matkailun vahva kasvu tuo positiivista virettä. Myös kaivossektorilla tunnelma on vakaa ja metsätaloudessa Metsä Groupin uuden tehtaan käynnistyminen viime syksynä tuo positiivisia tunnelmia”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Syytä hurraahuutoihin ei kuitenkaan vielä ole Lapissa eikä koko Suomessa. Vastaajien näkemykset omalla toimialalla vallitsevista tunnelmista ovat edelleen pessimistisiä ja arvio on kohentunut vain vähän lokakuusta. Vastaajista lähes puolet, 47,5 prosenttia, luonnehti oman toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Optimistisena vallitsevaa suhdannetunnelmaa piti 16,2 prosenttia yrityksistä. 

Toimialoista synkimmät tunnelmat olivat edelleen rakentamisessa, mutta äärisynkkä tunnelma oli lievittynyt hieman. 

”Suunta on siis hyvä, mutta matkaa on paljon jäljellä ja nousutahti toistaiseksi verkkainen”, Appelqvist sanoo.

Liikevaihdon kehityksen näkymät valtakunnallisesti kituliaita

Liikevaihdon kehityksen osalta näkymät ovat yhä kituliaita. Liikevaihdon supistumiseen uskovien osuus oli tammikuussa 29 prosenttia. Enemmistö vastaajista uskoi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan.

”Aiempiin kyselyihin verrattuna vallitseva tilanne näyttäytyy edelleen lähes yhtä haastavana kuin syksylläkin. Vaikka kasvunäkymä on vaisu, ei romahdusta silti ole näköpiirissä”, Appelqvist sanoo.

Lapin osalta tunnelmat ovat tämänkin suhteen positiivisemmat. Kasvua ennakoi 26 % prosenttia vastaajista ja 56 % uskoi liikevaihdon pysyvän ennallaan. Laskua odotti 18 % vastaajista, joka on vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin.

Vastaava positiivinen vire näkyy myös nykyisissä tilauskannoissa sekä tilauskantojen kehittymisessä. Suurimmaksi kasvun esteeksi valtakunnallisesti ilmoitettiin riittämätön kysyntä (55 % vastaajista). Lapissa vastaava luku on korkea (44 %), mutta silti huomattavasti maan keskiarvoa matalampi.

Muita merkittäviä kasvun esteitä Lapissa ovat osaavan työvoiman puute, raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousu sekä jännittynyt geopoliittinen tilanne.

“Lapin matkailusta on muodostunut elinkeinoelämän kannalta merkittävä tukijalka. Tästä tukijalasta pitää huolehtia jatkossakin. Matkailuinvestoinnit eivät ole itsestään selvyys, ja tarvitsemme nykyistä vakaampaa toimintaympäristöä esim. verotuksen ja osaavan työvoiman saatavuuden osalta. Myös muun teollisuuden kilpailukykyä on nyt syytä tukea. Yhdenkin teollisen suurhankkeen, kuten kaivoksen, eteneminen investoinniksi auttaisi”, toteaa Ansala.

Huoltovarmuuskeskustelu auttaa myös Lappia, koska Lapin rooli kriisitilanteessa on niin ilmiselvä.

“Lappi on portti länteen. Logistiikan kehittyminen pohjoiselle Atlantille edistää niin huoltovarmuutta kuin pohjoisia liikenneyhteyksiä. Pohjoinen ohjelma on keino koota Lapin kasvun edellytykset yksiin kansiin ja tehdä se tiettäväksi koko Suomessa ja Euroopassa. Siksi ohjelman valmistelu on käynnistettävä välittömästi”, linjaa Ansala.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 10.-12.1.2024 ja siihen vastasi 1582 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. Lapin kauppakamarin osalta kyselyyn vastasi 34 yritystä.