Monipaikkaista työtä kannattaa johtaa tavoitteellisesti – poikkitieteellinen tutkimus tuotti siihen uusia välineitä

Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja suunnittelutoimisto Workspacen toteuttamassa tutkimushankkeessa on kehitetty monipaikkaisen työn valmiuksien arviointiin ja johtamiseen systemaattinen ja kokonaisvaltainen etenemistapa. Etätyöstä eteenpäin: Arvioi monipaikkaisen työn valmius ja hyödynnä hyvät käytännöt -opas julkistettiin Aalto-yliopistolla järjestetyssä seminaarissa 18. tammikuuta 2024. 

Työpaikoilla kannattaa pohtia, millainen työn tekeminen ja millaiset puitteet palvelevat parhaiten sekä työhyvinvointia että tuloksellisuutta. Monipaikkaisuutta ja siihen liittyviä valintoja tulee johtaa aktiivisesti ja tietoisesti. Työntekijöiden arkea tukevat käytännöt nousevat olennaiseen rooliin, kun töitä tehdään useissa eri paikoissa.  

Muun muassa nämä seikat nousivat esille, kun Työsuojelurahaston rahoittaman Monipaikkaisen työn valmiudet ja käytännöt -hankkeen tutkijat esittelivät laajaan, kymmenestä suomalaisesta organisaatiosta kerättyyn aineistoon pohjautuvia havaintojaan.

– Työpaikat lähtivät innolla mukaan hankkeeseen. Yli 3 500 työntekijää vastasi kyselyymme, lisäksi noin sata henkilöä oli mukana itsearviointiprosesseissa, ja toteutimme 40 yksilö- ja ryhmähaastattelua, kertoo professori Markku Kuula Aalto-yliopistosta. 

Yksi tutkijaryhmän käytännönläheisistä suosituksista on, että tiimeissä kannattaa keskustella ja sopia monipaikkaisen työn toimintatavoista.

– Kun toimintatavoista oli tiimissä yhdessä sovittu, ja sovittuja asioita noudatettiin, oli työn imun kokeminen yleisintä ja työuupumuksen riski pienin, kertoo tutkija, KTT, Juha Eskelinen Aallosta. 

Tutkimuksessa mukana olleella Ylellä on hyviä kokemuksia tästä.

– Pandemian siirrettyä jopa 85 % yleläisistä etätöihin ryhdyimme kiireesti kehittämään tapoja varmistaa työntekijöidemme hyvinvoinnin säilymistä ja yhteistyön toimivuutta. Totesimme, että digitaalisen transformaation on oltava jotain muutakin kuin Teamsin ja Meetsin käyttöä, kertoo Ylen henkilöstöjohtaja Eija Hakakari.

Tiimien työskentelysopimukset otettiin Ylellä käyttöön 2021. Tiimit itse määrittelevät keskustellen, millaisia kohtaamisia tarvitaan, jotta työt edistyvät, yhteistyö toimii ja työvire ja hyvinvointi säilyvät.

Seminaari päätettiin tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammen (Tampereen yliopisto) johtamaan paneelikeskusteluun. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Daniel Tuori Trevianista kommentoi yleisöstä, ettei usko pitkällä tähtäyksellä hyödylliseksi, että työpaikalla ollaan keskimäärin esimerkiksi vain yksi päivä viikossa. ”Oletteko te asiantuntijoina huolissanne tästä?” Tuori kysyi panelisteilta. 

Monipaikkaista työtä pitkään tutkinut Aalto-yliopiston professori Matti Vartiainen ei pidä suurtakaan etätyön osuutta itsessään huolestuttavana asiana.

– Joillekin jopa 100 prosentin etätyö voi olla hyvä ratkaisu. Paljon on kiinni työpaikan käytännöistä ja niiden joustavuudesta. Eräässä tutkimuksessa havaittiin liikevaihdon kasvaneen muita enemmän nimenomaan sellaisissa yrityksissä, joissa paikalla oloa ei vaadittu, kertoo Vartiainen. 

Työympäristöasiantuntija Minni Miettinen Workspacesta ei myöskään huolestu niinkään etätyön määrästä, vaan siitä, että esimerkkejä monipaikkaisen työn tietoisesta kehittämisestä on liian vähän.

– Jos työnantajilla on halu saada ihmiset enemmän takaisin lähityöhön, niin silloin pitäisi puhua enemmän nimenomaan lähityöstä ja kehittää lähityötä. Mikä tuo ihmiset sinne lähityöhön, ja mitä siltä kaivataan? Miettinen ehdottaa.