Maahanmuutto ennätyksellisen korkealla viime vuonna
Suomeen muutti viime vuonna ennakkotietojen mukaan 71 918 henkeä, mikä on tilastohistorian suurin määrä. Aiempi ennätys oli edellisvuodelta. Maahanmuuttoja oli 21 920 enemmän kuin vuonna 2022. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2023 mittaushistorian korkein, 58 496 henkeä. Maahanmuuttojen määrä tulee tarkentumaan lopullisessa tilastossa ylöspäin.
Maastamuuttoja oli 2 213 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 018 ja maastamuuttajista 8 470.
”Suurin selittävä tekijä maahanmuuttojen määrän kasvulle ovat tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset. Heillä oli mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen”, yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Ukrainan kansalaisten maahanmuuttoja oli ennakkotietojen mukaan 19 834. Heidän osuutensa kaikista maahanmuutoista oli peräti 26 prosenttia. Määrä kasvoi yli 18 000 muutolla edeltävään vuoteen verrattuna.
”Tilastoihin tulevat näkyviin vain kotikunnan saaneet ukrainalaiset. Kotikunnan hakeminen on kuitenkin vapaaehtoista eivätkä kaikki sitä hae. Tilanne on valitettava ja aiheuttaa haasteita esimerkiksi päätöksenteolle”, Rapo sanoo.
Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleilla ukrainalaisilla ei ole velvoitetta eikä välttämättä tarvettakaan kotikunnan hakemiseen. Tämän takia he jäävät virallisten tilastojen ulkopuolelle, vaikka oleskelevatkin kunnissa ympäri Suomea. Syitä hakematta jättämiseen voi olla monia, kuten aikomus palata kotimaahan tai etäkoulun käyminen Ukrainaan.
”Ukrainalaisten lisäksi myös useiden Aasian maiden kansalaisten maahanmuutot lisääntyivät. Filippiiniläisten, srilankalaisten, intialaisten, bangladeshilaisten ja kiinalaisten maahanmuuttoja oli vuonna 2023 yhteensä reilut 14 000”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
Sri Lankan kansalaisten maahanmuutot lisääntyivät yli 2 000 muutolla ja Bangladeshin kansalaisten 1 300 muutolla vuoteen 2022 verrattuna.
Eniten vähenivät Venäjän kansalaisten maahanmuutot. Venäläisiä muutti Suomeen 4 311, mikä on yli 1 600 muuttoa edellisvuotta vähemmän. Kansalaisuuksittain tarkasteltuna venäläisten maahanmuuttoja oli kuitenkin kolmanneksi eniten: enemmän oli ainoastaan ukrainalaisten ja suomalaisten maahanmuuttoja.
Syntyvyys laski ennätyksellisen alas
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 syntyneiden määrä väheni edellisestä vuodesta. Suomessa syntyi 43 320 lasta, mikä on samaa tasoa kuin pahimpana nälkävuotena 1868. Koronavuosien 2020 ja 2021 elpymisen jälkeen syntyvyys on jatkanut laskuaan.
”Syntyvyys laski viime vuonna ennätyksellisen alas, sillä ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, kun se vuonna 2022 oli 1,32. Luku on mittaushistorian matalin toista vuotta peräkkäin”, yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.
Elinajanodote piteni, iäkkäiden kuolleisuus yhä korkealla
Elinajanodote piteni vuonna 2023. Sekä poikien että tyttöjen elinajanodote piteni ennakkotilaston mukaan noin 0,4 vuodella. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotilaston mukaan 79,0 ja tyttöjen 84,2 vuotta.
”Poikien elinajanodote on nyt tasolla, jolla oltiin vuonna 2018, ja tyttöjen tasolla, jolla oltiin vuonna 2015”, yliaktuaari Markus Rapo sanoo.
Kuolleiden määrä oli viime vuonna 61 106, mikä on 2 113 henkeä vähemmän kuin vuonna 2022. Kuolleiden määrä pysyi korkealla tasolla, sillä kuolleita oli toiseksi eniten sitten sotavuosien.
Ikäryhmittäinen kuolleisuus on ollut vuosina 2022–2023 korkeammalla tasolla verrattaessa vuosiin 2015–2019. 90–94-vuotiailla ja 95-vuotiailla ja vanhemmilla miehillä sekä naisilla ikäryhmittäinen kuolleisuus on ollut vuosina 2022–2023 neljästä seitsemään prosenttia korkeampi kuin vuosina 2015–2019.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@stat.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiJoni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme