Euroopan musiikillinen aarreaitta aukeaa tutkijoille ja kulttuurin harrastajille tekoälyn avulla
REPERTORIUM on EU:n Horizon-hanke, jonka tavoitteena on arvokkaan eurooppalaisen musiikkiperinnön säilyttäminen. Eurooppalaisessa yhteishankkeessa muun muassa esitetään ja tallennetaan gregoriaanisia lauluja, joita ei ole kuultu yli tuhanteen vuoteen. Uuden teknologian avulla eurooppalainen klassisen musiikin rikas perintö säilyy, mutta voi tuottaa myös uusia ansaintamahdollisuuksia musiikkiteollisuudelle.
REPERTORIUM-hankkeessa hyödynnetään tekoälyä ja syväoppimista musiikin tunnistamiseen ja hakuun eri nuottiarkistoista. Digitalisoituna nuotinnukset ja käsikirjoitukset voidaan liittää erilaisiin maailmanlaajuisiin tietokantoihin ja näin tuoda ammattilaisten ja harrastajien ulottuville.
Jotta musiikkiaarteisto saadaan julki ja jakoon, tekevät tutkijat ja yritykset kahdeksassa Euroopan maassa hartiavoimin työtä. Esimerkiksi Ranskassa Sainte Madeleinen luostarissa äänitetään yli kaksituhatta tuntia gregoriaanisia lauluja. Espanjalaisesta tietokannasta taas saadaan digitoitavaksi jopa kolmetuhatta käsin kirjoitettua ooppera-aariaa.
Tampereen yliopistossa professori Tuomas Virtasen johtama audiotutkimusryhmä kehittää tekoälyyn perustuvia reaaliaikaisia äänilähteiden erottelutyökaluja. Niiden avulla musiikkitallenteista, esimerkiksi sinfoniaorkesterin esityksestä, pystytään erottamaan yksittäisten soittimien äänet toisistaan reaaliajassa. Hankkeessa kehitetyt työkalut, mukaan lukien optisen musiikintunnistuksen ja äänikentän uudelleenrakennuksen työkalut, tulevat julkisesti saataville.
Klasari-karaokea ja 3D-konserttielämyksiä
Kun orkesterin jokainen yksittäinen instrumentti voidaan eristää kokonaisuudesta, avautuu valtavasti uusia teknologisten innovaatioiden mahdollisuuksia.
–Voimme toteuttaa suoratoistettavia virtuaalisia sinfoniakonsertteja ja todentuntuisia akustisia tiloja, jossa yleisö voi kokea immersiivisen 3D-musiikkielämyksen. Aitouden tunne syntyy siitä, että yksittäisen instrumentin ääntä muokataan sen mukaan, miten kuulija liikkuu virtuaalisessa äänimaisemassa, Tuomas Virtanen sanoo.
Teknologia mahdollistaa myös yksittäisten soittimien mykistämisen tai soolon luomisen reaaliajassa. Näin syntyvät kappaleiden niin sanotut karaokeversiot. Musiikinopiskelija voi hyödyntää tätä harjoittelussaan soittaen tai laulaen mykistetyn osuuden itse, toteaa hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori David Diaz Guerra.
Ennen REPERTORIUM-hanketta audiotutkimusryhmä on tehnyt jo vuosia pioneerityötä signaalinkäsittelyn menetelmien parissa äänilähteiden erottelemiseen toisistaan. Menetelmiä on sovellettu musiikin lisäksi esimerkiksi automaattiseen puheentunnistukseen, kuulolaitteiden äänenlaadun parantamiseen ja yksityisyyden suojan saavuttamiseen akustisessa valvonnassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas VirtanenProfessoriTampereen yliopisto
Puh:+358401981308tuomas.virtanen@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme