Työnantajien selvitys: Perusosaamista sekä panostuksia vientiteollisuuden kriittisiin osaajatarpeisiin on vahvistettava nopeasti

Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Sivistysala Sivista ovat selvittäneet toimialoille olennaisimpia osaamis- ja tutkimustarpeita, jotka voivat vaarantua korkeakoulujen profiloitumisvalintojen tai julkisten resurssien kapenemisen vuoksi. Selvityksen on tehnyt E2 Tutkimus, ja siihen on haastateltu yritysjohtajia ja korkeakoulujen johtohenkilöitä vientiteollisuuden kannalta olennaisilta toimialoilta.

Selvityksen tavoitteen tiivistää haastatellun yritysjohtajan toteamus: ”Huolestuttaa se, että ollaanko me siellä keihäänkärjessä riittävästi mukana.”

Kriittisen osaamisen tarpeet eri toimialoilla ovat selvityksen perusteella hyvin monialaisia. Vahvimmin esiin nousevat tarpeet murrosteknologioihin kuten kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn liittyen, vihreässä siirtymässä, kokonaisuuksien hallinnassa ja systeemisessä ajattelussa. Tarpeita nähdään myös jatkuvan oppimisen vahvistamiselle, lisäkoulutukselle ja joustaville koulutusratkaisuille.

– Nopea teknologiamurros ja uudet teknologiat asettavat vientiteollisuutemme aivan uudenlaisten osaajatarpeiden eteen. Osaavaa työvoimaa tarvitaan kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja tähän liittyen esimerkiksi vetyosaamiseen terästeollisuudessa. Iso huoli on, että hallituksen toimet koulutustason ja aloituspaikkojen nostossa eivät nyt painotu tarpeeksi teollisuusaloille, sanoo Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.

Suomi elää viennistä, joten osaamisen taso sekä osaajien saatavuus vientiteollisuudessa määrittelee, miten koko Suomella menee.

– Saamme yhä uusia tuloksia LUMA-osaamisen ja perustaitojen huolestuttavasta taantumisesta. Perustaitoihin tulee panostaa kaikilla asteilla, koska ilman vahvaa perusosaamista ei päästä huippuosaamiseen. Osaamiseen panostamisen sekä osaajien saatavuuden tarve kulkee läpi koko arvoketjun, aina ammattiosaajista toimihenkilöiden kautta tutkijoihin, toteaa Kemianteollisuuden johtava asiantuntija Anni Siltanen.

Hallituksen tavoite kouluttaa nopeasti noin tuhat uutta tohtoria on hyvä, mutta jo nyt julkisuudessa on noussut esiin huoli, ettei kaikille aloille riitä kotimaisia väitöskirjatutkijoita.

– Osaajia ja opiskelijoita on houkuteltava sekä Suomesta että ulkomailta. Osaajapula ja suurten ikäluokkien eläköityminen lisäävät entisestään painetta koulutukseen, ja tämä edellyttää riittäviä resursseja paitsi aloituspaikkoihin myös koulutuksen laadun takaamiseksi. Samalla meidän tulee panostaa siihen, että kansainväliset opiskelijat ja tohtorikoulutettavat pysyvät Suomessa ja löytävät töitä, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.

Myös jatkuvan oppimisen ja lisäkoulutuksen mahdollisuudet tulee varmistaa läpi koko koulutusketjun.

– Muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää osaamistarpeiden ennakointia ja joustavia koulutusratkaisuja. Lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen jatkuvan oppimisen avulla esimerkiksi töiden ohessa sekä pitkäjänteistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä. Myös alueelliset osaamiskeskittymät ja alueiden imago ovat tärkeitä osaajien veto- ja pitovoimalle kauempana suurista kaupungeista sijaitsevilla tuotantolaitoksilla, sanoo Metsäteollisuuden innovaatiopolitiikan päällikkö Marjaana Suorsa.

Selvityksen toimenpidesuositukset:

• Koulutusmääriä tulee kasvattaa.

• Tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuu monialainen osaaminen.

• Perinteisen ydinosaamisen säilymisestä on pidettävä huoli.

• Opiskelijoiden perusosaamista tulee parantaa.

• Kansainvälisten opiskelijoiden ja tohtoreiden työllistymiseen täytyy panostaa.

• Työelämätaitojen koulutusta on lisättävä.

• Jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi tarvitaan rahoitusta.

• Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä tulee tiivistää.

• Suomalaisia opiskelijoita on kannustettava kansainvälistymään.

• Korkeakoulujen vetovoimaa työnantajana on syytä parantaa.

• Opetushenkilökunnan resurssipulaan on kiinnitettävä huomiota.

• Korkeakouluverkon tulee rakentua vahvuuksiin pohjautuvalle yhteistyölle.

• Vientiteollisuuden ja korkeakoulujen tulee kehittää vientialan vetovoimaa yhdessä.

Vientiteollisuuden kriittisiä osaamisia selvitettiin yrityksiltä ja korkeakouluilta:

• E2 Tutkimus haastatteli Kemianteollisuuden, Metsäteollisuuden, Teknologiateollisuuden ja Sivistysala Sivistan toimeksiannosta 19 yritysjohtajaa 17:stä metsä-, kemian-, sähkö- ja elektroniikka-, kone- ja metallituoteteollisuuden, tietotekniikan sekä konsultointi- ja suunnittelualan yrityksestä eri puolilta Suomea.

• Mukana oli myös 15 korkeakoulujen metsä-, kemian- ja teknologia-alan edustajaa 9 yliopistosta ja 6 ammattikorkeakoulusta eri puolilta Suomea. Haastateltavat olivat dekaaneja, koulutusjohtajia ja vararehtoreita

• Laadullinen haastatteluaineisto kerättiin touko–syyskuussa 2023. Haastatteluita tehtiin yksilöhaastatteluina ja fokusryhmähaastatteluina.

• Haastattelussa kysyttiin korkeakoulujen kyvystä vastata osaamistarpeisiin, kansainväliseen osaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä, alueellisesta rekrytoinnista sekä yritysten ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä.

• Selvityksen tavoitteena on varmistaa, ettei osaamisen kansainvälistyminen jää Suomessa liian yksipuoliseksi.

• Selvitys on toteutettu teollisuuden ja työnantajain keskusliiton -säätiön rahoituksella.

Lue koko tutkimus täällä.

Lisätietoja:

Kemianteollisuus, johtava asiantuntija Anni Siltanen, puh: 044 562 5991

Metsäteollisuus, innovaatiopolitiikan päällikkö Marjaana Suorsa, puh: 040 610 7630

Sivistysala, politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh: 050 302 8246

Teknologiateollisuus, osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen, puh: 040 130 6113