Tampereen yliopisto

Väitös: Munuaissairauden taustalla voi olla suoliston piilevä tulehdus

Jaa

Väitöstutkimuksessaan LL Jussi Pohjonen selvitti suoliston ja munuaissairauksien yhteyttä keskittyen IgA-nefropatiaan. Vaikka sairauden synnystä vallitsee keskeisiltä osin yhtenäinen näkemys, sen kehittymisen monet vaiheet tunnetaan yhä huonosti. Arvioiden mukaan limakalvojen puolustuksella ja etenkin suoliston limakalvolla on merkittävä rooli. Tutkimuksen havainnot ohjaavat tulevia tutkimuksia selvittämään tarkemmin ennen kaikkea ohutsuolen merkitystä.

Jussi Pohjonen seisoo vaalealla käytävällä suuren ikkunaseinän vieressä ja nojaa kädellään kaiteeseen. Hän on pukeutunut tummiin housuihin ja paitaan.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan suoliston ja munuaissairauksien yhteyttä keskittyen IgA-nefropatiaan. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat alati yleistyvä ryhmä suoliston kroonisia tulehdussairauksia. Nykyisin jo reilulla prosentilla väestöstä on diagnosoitu joko colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti. IBD oireilee myös suoliston ulkopuolella. Yleisimpiä ilmentymiä ovat maksan, ihon, silmien ja nivelten sairaudet. Munuaisiin liittyvät IBD:n ilmentymät ovat selvästi harvinaisempia.

Väitöstutkimuksessaan Jussi Pohjonen selvitti IBD:n yleisyyttä potilailla, jotka oli ohjatut munuaisen koepalaan. Keskeinen havainto oli, että IBD oli heillä selvästi yleisempi väestötason esiintyvyyteen verrattuna. Lisäksi joka viidennellä munuaiskoepalan otossa käyneellä IBD-potilaalla todettiin IgA-nefropatia eli IgAN.

– IgAN on sairautena harvinainen, joskin munuaissairauksien joukossa yleinen. Sen diagnosointi edellyttää koepalaa munuaisesta. IgAN on merkittävä loppuvaiheen munuaistauti, joka johtaa keinomunuaishoitoon tai munuaissiirtoon. Kohdennetut lääkehoidot ovat vasta tulollaan, ensimmäinen sellaiseksi katsottu on suolistossa vaikuttava kortisoni, Pohjonen sanoo.

Tutkimuksessa saatiin myös uutta, ennen julkaisematonta tietoa IBD:n esiintyvyyden muutoksista munuaissairauksissa.

– Havaitsimme, että IBD:n ja etenkin Crohnin taudin esiintyvyys on kasvanut IgAN-potilailla. 1980-luvulla kahdella prosentilla IgAN-diagnoosin saaneista todettiin IBD, 2000-luvulla IBD todettiin jo 4,4 prosentilla. Näkemykseni on, että esiintyvyyden kasvua selittää IBD:n yleistyminen, Pohjonen analysoi.

Tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa Pohjonen keskittyi sellaisiin IgA-nefropatiaa sairastaviin henkilöihin, joilla ei ollut todettu suoliston sairautta. Heidän kokemia suoliston oireita kartoitettiin kyselykaavakkeilla, joihin saatujen vastausten perusteella havaittiin, että IgAN-potilaat kokivat oireita verrokkeja enemmän. Neljä viidestä tutkitusta antoi lisäksi biologisia näytteitä, joissa muun muassa osoitettiin, että ohutsuolen soluvauriossa vapautuvan proteiinin tasot olivat seerumissa korkeammat kuin terveillä henkilöillä.

– Emme voi poissulkea mahdollisuutta, että kyseisen proteiinin tasot verenkierrossa nousevat yleisesti munuaissairauden takia. Siksi tulevissa tutkimuksissa on selvitettävä munuaistoiminnan vaikutuksia suoliston vauriota mittaaviin proteiineihin. Väitöskirjan tulokset kuitenkin kokonaisuutena tukevat ajatusta suoliston roolista IgAN:n synnyssä ja etenemisessä. Havainnot kannustavat jatkamaan tutkimusta niin, että sairaus pystytään tunnistamaan paremmin ja ennen kaikkea kehittämään etenemistä hidastavaa hoitoa, Pohjonen summaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 16. helmikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Jussi Pohjosen nefrologian alaan kuuluva väitöskirja Gut Connection in IgA Nephropathy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Patrik Finne Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot
Jussi Pohjonen
jussi.pohjonen@tuni.fi
0405653887

Kuvat

Jussi Pohjonen seisoo vaalealla käytävällä suuren ikkunaseinän vieressä ja nojaa kädellään kaiteeseen. Hän on pukeutunut tummiin housuihin ja paitaan.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan suoliston ja munuaissairauksien yhteyttä keskittyen IgA-nefropatiaan.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye