Harvinaisen kivikautisen hirvenpääkirveen materiaaliksi selvisi kvartsiitti

Kuusamosta toukokuussa 2023 löytynyt kivinen hirvenpääkirveen katkelma on yksi merkittävimmistä esihistoriallisista löydöistä Suomen alueella. Samankaltaiset hirvenpääkirveiden osat on aiemmin löydetty Säkkijärveltä ja Kortesjärveltä, mutta vastaavat löydöt ovat hyvin harvinaisia.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologi Satu Hietala teki näille kolmelle hirvenpääkirveelle röntgenfluoresenssi- eli XRF-analyysin loppuvuodesta 2023. XRF-analyysi on näytettä tuhoamaton tekniikka, jolla voidaan tutkia, mitä alkuaineita näytteessä on  sekä määrittää niiden suhteelliset pitoisuudet tutkittavassa näytteessä.

Kuusamon hirvenpääkirveen kivilajiksi paljastui kvartsiitti. Kuusamossa on kvartsiittialue muutaman kymmenen kilometrin päässä löytöpaikalta luoteeseen ja pohjoiseen. Todennäköisesti hirvenpää on valmistettu tämän alueen kvartsiitista eikä se siis ole siirtynyt kovin kauas valmistuspaikaltaan.

Muut hirvenpääkirveet eri materiaalia

Kuusamon hirvenpää muistuttaa hyvin läheisesti 1900-luvun alussa Karjalankannakselta löytynyttä Säkkijärven hirvenpäätä. Tämä hirvenpää on valmistettu vulkaanisesta kivilajista, Äänisen metatuffiitista, jota esiintyy Äänisjärven luoteisrannalla. Metatuffiittiesineiden valmistuskeskus noin vuosina 3500–1500 eaa. sijaitsi nykyisen Petroskoin läheisyydessä. Myös Säkkijärven hirvenpää on todennäköisimmin valmistettu siellä.

”Kuusamon ja Säkkijärven hirvenpäät ovat niin samannäköisiä, että niiden täytyy edustaa samaa traditiota ja olla suunnilleen saman aikakauden tuotteita. Olisi helppoa kuvitella niiden olevan jopa saman kivisepän valmistamia. Materiaalin ero kuitenkin viittaa selkeästi siihen, että ne on valmistettu eri paikoissa”, arvioi Museoviraston amanuenssi Sami Raninen.

Etelä-Pohjanmaalta löytyneen Kortesjärven punaisen hirvenpääkatkelman materiaalin kivilaji on maasälpäporfyyri. Kortesjärven hirvenpää muistuttaa läheisemmin ruotsalaista Alundan hirvenpääkirvestä. Todennäköisesti Kortesjärven hirvi onkin valmistettu Ruotsin alueella.

Materiaalien eroista huolimatta Kuusamon, Säkkijärven, Kortesjärven ja Alundan hirvet muistuttavat toisiaan melko paljon. Ne ajoittuvat 2000-luvulle eaa. tai viimeistään 1000-luvun alkuun eaa. Tämä tarkoittaa kivikauden loppuvaihetta tai kivi- ja pronssikauden siirtymävaihetta.

Mistä hirvenpääkirveissä on kyse?

Eläinpäisiä kivinuijia ja -kirveitä esiintyy laajalla alueella Pohjois- ja Koillis-Euroopassa. Pääosa löydöistä ajoittuu kivikauden lopulle (lähinnä 2000-luku eaa.). Löytöjä on yli 50, ja niistä suurin osa niistä on peräisin Suomen ja Karjalan tasavallan alueilta. Yleisimmin kuvatut eläimet ovat karhu ja hirvi.

Hirvenpäänuijia ja -kirveitä tunnetaan yhteensä 12: kaksi Ruotsista, kolme Karjalan tasavallasta ja seitsemän Suomesta Säkkijärven hirvi mukaan lukien.

”Ne tuskin olleet työvälineitä tai aseita, vaan pikemminkin seremoniaesineitä, ryhmän tunnusmerkkejä tai henkilökohtaisia statusesineitä. Niitä ei kuitenkaan laitettu vainajien hautoihin, vaan ne löytyvät yleensä ns. irtolöytöinä”, kertoo Raninen.

Usein nuijat ja kirveet ovat rikkoutuneita, niin myös Kuusamon, Säkkijärven ja Kortesjärven hirvet. Mahdollisesti niitä on rikottu tarkoituksella jonkin rituaalin yhteydessä, minkä jälkeen ne on kätketty maahan tai veteen.

Uudet kivilajimääritykset puoltavat tulkintaa, jonka mukaan hirvenpääkirveitä on valmistettu laajalla alueella Pohjois-Euroopassa. Hirvenpääkirveiden keskinäinen samankaltaisuus kuitenkin viittaa niiden kuuluvan samaan, laajalle alueelle levinneeseen traditioon.

Arkeologiset kaivaukset löytöpaikalla

Museoviraston koekaivausryhmä suoritti syyskuussa 2023 Kuusamon hirven löytöpaikalla kaivaukset. Niiden perusteella paikalla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Radiohiiliajoitus kuitenkin viittaa mesoliittiseen kivikauteen eli tuhansia vuosia hirvenpäätä varhaisempaan aikaan. Asuinpaikalla ja hirvenpäällä ei siis näyttäisi olevan suoraa yhteyttä. Mesoliittiseen asuinpaikkaan liittyvät löydöt tulivat hirvenpäästä noin kymmenen metrin päähän kaivetulta alueelta.

”Kaivauksissa löytyi tavanomaista kivikautista löytöaineistoa, eli kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palaneita luun kappaleita, joista on lajilleen tunnistettu vain hauki. Muut luut ovat tarkemmin tunnistamattomia nisäkkään ja kalan luita,” kuvailee kaivauksia johtanut Museoviraston tutkija Petro Pesonen.

Hirvenpään löytöpaikan läheltä löydettiin katkelmallinen piikaavin, joka saattaa kuulua samaan aikatasoon hirvenpään kanssa.