Työpaikan menetys voi johtaa pitkäkestoiseen ulosottokierteeseen
Työpaikan menettäneillä on suurempi alttius joutua ulosottoon, osoittaa tuore tutkimus. Vaikutukset ovat suurempia miehillä, vähemmän koulutetuilla sekä henkilöillä, joilla on jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä. Tämä vaikutus oli merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Ulosottomerkinnät johtuvat pääosin maksamattomista veroista, sakoista ja esimerkiksi osamaksurästeistä.
Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen nettomääräisestä palkasta ja muista toistuvaistuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Työikäisestä väestöstä jopa 15 prosenttia on ulosotossa vuosittain. Velkaongelmiin voidaan päätyä monista eri syistä, mutta kyselyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen tai tulojen äkillisen alenemisen olevan perimmäinen syy velkaongelmiin.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Debt burden of job loss in a Nordic welfare state (Etla Working Paper 115 / Labore Working Paper 339) tarkastellaan työpaikan menettämisen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon. Tutkimuksessa hyödynnetään yhdistettyä työnantaja-työntekijäaineistoa sekä tietoja henkilöiden ulosottomerkinnöistä vuosilta 2007–2018. Tutkimus on Etlan, Laboren ja Helsinki GSE:n tutkijoiden laatima.
Työpaikan menettäneillä havaittiin 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaikutus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Työpaikan menettäneillä tarkoitetaan heitä, jotka menettivät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen takia. Vaikutukset olivat suurempia miehillä kuin naisilla, vähemmän koulutetuilla kuin korkeakoulutetuilla, ja henkilöillä, joilla oli jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä.
"Odottamattomat elämänshokit voivat suistaa ihmisen ulosottokierteeseen, joka voi pahimmillaan kestää henkilön aikuisiän. Ulosotto voi vähentää myös työn vastaanottamisen kannustimia, mikä uhkaa Suomen työllisyyttä. Yhtenä ratkaisuna olisi laajentaa velkajärjestelyyn pääsyn mahdollisuuksia", toteaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij Etlasta.
Työpaikan menetys lisäsi ulosottoja, jotka johtuivat erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista (kuten osamaksut). Analyysissa tarkasteltiin henkilöiden velkaongelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana.
Lisätiedot: Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla, p. 050 323 0180, terhi.maczulskij@etla.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu KarhunenerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiOhto KanninenerikoistutkijaJulkinen talous | Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä toimialan taloustiede ja makrotaloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Juho Koistisen väitös: Odotusten rooli makrotaloudellisten vaikutusten mittaamisessa22.5.2025 15:44:56 EEST | Tiedote
Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen väittelee 30. toukokuuta Helsingin yliopistossa taloustieteen ekonometrian alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus käsittelee, miten taloudellisten toimijoiden tulevaisuuteen suuntautuvat odotukset vaikeuttavat erityisesti rahapolitiikan dynaamisten vaikutusten mittaamista – ja millaisin menetelmin tämä haaste voidaan ratkaista.
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme