Kokkolan kaupunki

Kokkolan kaupunki antaa lausunnon Alavetelin osakuntaliitoksesta

Jaa

Kruunupyyn kunnanhallitus on pyytänyt Kokkolan kaupungin lausuntoa osakuntaliitosta koskevasta aloitteesta. Aloitteessa esitetään Kruunupyyn kuntaan kuuluvan Alavetelin liittämistä Kokkolan kaupunkiin.

Aloitteen perusteluina ovat muun muassa Alavetelin kuuluminen historiallisesti sekä asiointi- ja työssäkäyntialueen osalta Kokkolan vaikutusalueeseen. Alaveteli on ollut osa Kokkolaa aina 1860-luvulle saakka, ja itsenäinen kunta vuoteen 1968 asti. Kunnanosalla on noin 40 km maaraja Kokkolan kanssa.

Kaupunki tarkastelee osakuntaliitosta elinkeino- ja työllisyyspalvelujen, asioinnin ja opetuspalvelujen näkökulmasta

Kokkolan keskustan ja Alavetelin kirkonkylän etäisyys on noin 18 km, ja matka-aika noin 20 minuuttia. Asukkaiden arjen sujuvuus ja yritysten toimintaedellytykset eivät katso kuntarajoja, vaan työ- ja asiointiliikenne suuntautuu jo nykyisellään Alavetelistä voimakkaasti Kokkolan suuntaan.

Kokkolan strategisessa aluerakenneyleiskaavassa liikenteen kehittämiskohteena on jo vuonna 2022 esitetty kevyen liikenteen yhteys valtatie 13 vartta Kokkolasta Alaveteliin.

Tuleva työllisyysalue pystyisi osakuntaliitoksen toteutuessa palvelemaan alaveteliläisiä asiakkaita ja yrityksiä joko Kokkolan tai Kaustisen toimipisteessä.

Kokkolan kaupungilla on hyvät edellytykset tarjota myös opetuspalveluja osakuntaliitoksen toteutuessa. Ruotsinkielisen Donnerskan koulun tänä vuonna valmistuva peruskorjaus ja laajennus riittävät myös Alavetelin alueen 7.–9. -luokkalaisille ilman uusia rakennusinvestointeja.

Alavetelin alueen suomenkielisen perusopetuksen oppilaat käyvät jo nyt koulua Kokkolan kaupungin kouluissa. Toisen asteen opiskelijat voivat jatkossakin hakea vapaasti haluamiinsa lukioihin tai ammatilliseen perusopetukseen yhteishaussa.

Kaupunki toteaa lausunnossaan, että esitetyn osakuntaliitoksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Hyötyjä olisivat tehokkuus, yhteiset hankkeet sekä Kokkolan osalta myös verotulojen ja valtionosuuksien kasvu. Osakuntaliitos vahvistaisi Kokkolan kaupungin ruotsinkielisen vähemmistön asemaa, ja sillä olisi merkitystä myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Kaupunki toteaa lausunnossaan myös, että Kokkolan ja Kruunupyyn yhteistyö on toimivaa. Vireillä on muun muassa yhteisiä hankkeita (esim. Kruununportin alueen sekä Kokkola-Pietarsaaren lentokentän kehittäminen), joiden jatkoon osakuntaliitoksella ei olisi vaikutusta.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Stadsdirektör Stina Mattila deltar i självständighetsdagens festmottagning4.12.2025 14:16:39 EET | Pressmeddelande

Stadsdirektör Stina Mattila och hennes make deltar i republikens presidents självständighetsmottagning lördagen den 6 december. I år är temat för självständighetsdagens festmottagning Utbildning och bildning som byggstenar i det finländska samhället. Bland de inbjudna gästerna ser vi särskilt yrkesverksamma inom utbildning, till exempel meriterade lärare på olika utbildningsnivåer. Från Karleby stadsorganisation har även Tiina Vitka, speciallärare vid Kokkolan suomalainen lukio, och Harri Kangasniemi, rektor för Piispanmäen koulu, fått inbjudan till mottagningen. President Alexander Stubb besökte Karleby i början av september. Då deltog han i festligheterna i samband med Karleby Hamns 200-årsjubileum och bekantade sig med nya skolan och daghemmet i Biskopsbacken. Presidenten träffade också Karlebybor under ett evenemang för allmänheten som ordnades på Salutorget. Fredagen den 5 december deltar stadsdirektören i den traditionella självständighetsfesten som ordnas av Björneborgs brigad o

Kaupunginjohtaja Stina Mattila osallistuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle4.12.2025 14:16:39 EET | Tiedote

Kaupunginjohtaja Stina Mattila puolisoineen osallistuu Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle lauantaina 6. joulukuuta. Linnan juhlien teemana on tänä vuonna Koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Kutsuvieraiden joukossa nähdään erityisesti opetusalan ammattilaisia, kuten ansioituneita opettajia eri koulutusasteilta. Kokkolan kaupunkiorganisaatiosta kutsun ovat saaneet myös Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka ja Piispanmäen koulun rehtori Harri Kangasniemi puolisoineen. Presidentti Alexander Stubb vieraili Kokkolassa syyskuun alussa, jolloin hän osallistui Kokkolan Sataman 200-vuotisjuhlallisuuksiin ja tutustui Piispanmäen kouluun ja päiväkotiin. Presidentti tapasi kokkolalaisia myös Kauppatorilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Perjantaina 5.12. kaupunginjohtaja osallistuu perinteiseen Porin prikaatin ja Säkylän kunnan järjestämään itsenäisyyden juhlaan.

BIOLOGISKA ӏ FENOMEN Ur Jenny och Antti Wihuris stiftelses samling Karleby – Kajana – Riihimäki – Rovaniemi4.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande

Fri publicering 4.12.2025 Utställningen Biologiska ӏ Fenomen, som öppnar på K.H.Renlunds museum den 5.12, granskar de dynamiska relationerna mellan natur och människa, vetenskap och konst och hur de avspeglas i varandra. Utställningen riktar blicken mot vårt känsliga ekosystem och livets kretslopp – det som kan ses med blotta ögat och det som endast kan observeras genom mikroskop eller teleskop. Den mänskligt formade miljön återgår utan kontinuerlig skötsel till naturen, men återställs den någonsin till sitt ursprungliga tillstånd – och är det ens nödvändigt? Och vad händer med de naturfenomen som sker bortom människans påverkan?

BIOLOGISIA ӏ ILMIÖITÄ Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta4.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Julkaisuvapaa 4.12.2025 K.H.Renlundin museossa 5.12. avautuva näyttely Biologisia ӏ Ilmiöitä tarkastelee luonnon ja ihmisen, tieteen ja taiteen välisiä dynaamisia, myös toisiaan peilaavia suhteita. Näyttely luo katseen meitä ympäröivään herkkään ekosysteemiin ja elämän kiertokulkuun, sen ihmissilmin nähtävään ja toisaalta vain mikroskoopilla tai kaukoputkella havaittavaan todellisuuteen. Ihmisen muokkaama ympäristö palautuu hoitamattomana takaisin luontoon, mutta toipuuko mikään koskaan enää alkutilaansa, ja onko se tarpeellista? Entä ne luonnonilmiöt, jotka tapahtuvat ihmisen vaikutuspiirin ulkopuolella?

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye