Tekoälybuumi edellyttää uusia luonnollisten kielten ymmärtämisen mittareita
Neuroverkkomalleihin perustuvat tekoälymallit voivat auttaa ymmärtämään luonnollista kieltä entistä paremmin.
Aarne Talmanin ajankohtainen tutkimus lisää ymmärrystä siitä mitä on kielen ymmärtäminen, miten kielen ymmärtämistä voidaan mitata ja mitä heikkouksia nykyisillä kielen ymmärtämisen mittareilla on.
Tutkimus mahdollistaa parempien mittarien rakentamisen ja sitä myötä parempien tekoälymallien kehittämisen. se myös mahdollistaa uusien enemmän inhimillisen kielen ymmärtämisen kaltaisten tekoälymallien kehittämisen.
Nykyiset mittarit eivät mittaa tekoälyn kielen ymmärtämistä
Aarne Talmanin mukaan nykyiset mittarit, joita käytetään mittamaan tekoälymallien kykyä ymmärtää kieliä, eivät oikeasti mittaa kielen ymmärtämistä, vaan tekoälymallit pystyvät ratkaisemaan tällaiset testit tukeutumalla muihin aineistoissa oleviin säännönmukaisuuksiin.
Kielen ymmärtämisen mittarien lisäksi Aarne Talman kehitti tutkimuksessaan menetelmiä tekoälymallien kielen ymmärtämisen parantamiseksi.
– Sovelsin ensimmäisenä Stochastic Weight Averaging Gaussian (SWAG) menetelmää kielen ymmärtämisen kontekstissa, Aarne Talman kertoo. – Tämä menetelmä mahdollistaa tekoälymallien kehityksen, joiden kielenymmärryskyky vastaa paremmin inhimillistä epävarmuutta kielen ymmärtämisessä.
Talman myös selkeyttää tutkimuksessaan kielen ymmärtämiseen liittyvää käsitteistöä ja avaa keskustelua siitä, mitä tekoälymalleilta vaaditaan, jotta niiden voidaan sanoa ymmärtävän luonnollista kieltä.
Nykyisiä mittareita on käytetty eri tekoälymallien vertailuun niiden kielen ymmärtämisen kyvykkyyksien osalta.
Talman käsittelee myös laajempaa kysymystä kielen ymmärtämisen luonteesta ja siitä, missä määrin tekoälymallit pystyvät ymmärtämään kieltä.
– Voidaanko siis sanoa, että jokin tekoälymalli oikeasti ymmärtää lukemaansa kieltä vai ei, Talman pohtii.
Tekoälyllä tulee olemaan (ja on jo) suuri merkitys yhteiskunnassamme. Kielen ymmärrys on yksi älykkyyden kulmakiviä.
– Se että pystymme kehittämään tekoälymalleja, jotka ovat parempia ja lähempänä ihmisiä kielen ymmärryksessä on tärkeää. Jotta voimme kehittää parempia kielen ymmärtämisen tekoälymalleja, on meidän ymmärrettävä mitä kielen ymmärtäminen tarkoittaa ja miten sitä voidaan mitata.
Ajankohtainen tutkimus tekoälyn kyvystä ymmärtää luonnollisia kieliä
MSc Aarne Talman väittelee 23.2. klo 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa digitaalisten ihmistieteiden osastolla kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa aiheesta Towards Natural Language Understanding: Developing and Assessing Approaches and Benchmarks. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9581-4
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33, juhlasali 303. Väitöstilaisuutta voi seurata myös livestreamin https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat
Yhteystiedot:
aarne.talman@helsinki.fi, 040 871 8712
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme