Tekoälybuumi edellyttää uusia luonnollisten kielten ymmärtämisen mittareita
6.2.2024 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Neuroverkkomalleihin perustuvat tekoälymallit voivat auttaa ymmärtämään luonnollista kieltä entistä paremmin.

Aarne Talmanin ajankohtainen tutkimus lisää ymmärrystä siitä mitä on kielen ymmärtäminen, miten kielen ymmärtämistä voidaan mitata ja mitä heikkouksia nykyisillä kielen ymmärtämisen mittareilla on.
Tutkimus mahdollistaa parempien mittarien rakentamisen ja sitä myötä parempien tekoälymallien kehittämisen. se myös mahdollistaa uusien enemmän inhimillisen kielen ymmärtämisen kaltaisten tekoälymallien kehittämisen.
Nykyiset mittarit eivät mittaa tekoälyn kielen ymmärtämistä
Aarne Talmanin mukaan nykyiset mittarit, joita käytetään mittamaan tekoälymallien kykyä ymmärtää kieliä, eivät oikeasti mittaa kielen ymmärtämistä, vaan tekoälymallit pystyvät ratkaisemaan tällaiset testit tukeutumalla muihin aineistoissa oleviin säännönmukaisuuksiin.
Kielen ymmärtämisen mittarien lisäksi Aarne Talman kehitti tutkimuksessaan menetelmiä tekoälymallien kielen ymmärtämisen parantamiseksi.
– Sovelsin ensimmäisenä Stochastic Weight Averaging Gaussian (SWAG) menetelmää kielen ymmärtämisen kontekstissa, Aarne Talman kertoo. – Tämä menetelmä mahdollistaa tekoälymallien kehityksen, joiden kielenymmärryskyky vastaa paremmin inhimillistä epävarmuutta kielen ymmärtämisessä.
Talman myös selkeyttää tutkimuksessaan kielen ymmärtämiseen liittyvää käsitteistöä ja avaa keskustelua siitä, mitä tekoälymalleilta vaaditaan, jotta niiden voidaan sanoa ymmärtävän luonnollista kieltä.
Nykyisiä mittareita on käytetty eri tekoälymallien vertailuun niiden kielen ymmärtämisen kyvykkyyksien osalta.
Talman käsittelee myös laajempaa kysymystä kielen ymmärtämisen luonteesta ja siitä, missä määrin tekoälymallit pystyvät ymmärtämään kieltä.
– Voidaanko siis sanoa, että jokin tekoälymalli oikeasti ymmärtää lukemaansa kieltä vai ei, Talman pohtii.
Tekoälyllä tulee olemaan (ja on jo) suuri merkitys yhteiskunnassamme. Kielen ymmärrys on yksi älykkyyden kulmakiviä.
– Se että pystymme kehittämään tekoälymalleja, jotka ovat parempia ja lähempänä ihmisiä kielen ymmärryksessä on tärkeää. Jotta voimme kehittää parempia kielen ymmärtämisen tekoälymalleja, on meidän ymmärrettävä mitä kielen ymmärtäminen tarkoittaa ja miten sitä voidaan mitata.
Ajankohtainen tutkimus tekoälyn kyvystä ymmärtää luonnollisia kieliä
MSc Aarne Talman väittelee 23.2. klo 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa digitaalisten ihmistieteiden osastolla kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa aiheesta Towards Natural Language Understanding: Developing and Assessing Approaches and Benchmarks. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9581-4
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33, juhlasali 303. Väitöstilaisuutta voi seurata myös livestreamin https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat
Yhteystiedot:
aarne.talman@helsinki.fi, 040 871 8712
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä19.3.2026 08:46:09 EET | Tiedote
Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty.
Tutkimus valottaa urheilun varjopuolta: Henkinen väkivalta yleistä, oikeusturvan puutteet korjattava18.3.2026 16:05:10 EET | Tiedote
Henkinen väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö suomalaisessa urheilussa, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 eri lajista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme