Tekoälybuumi edellyttää uusia luonnollisten kielten ymmärtämisen mittareita
Neuroverkkomalleihin perustuvat tekoälymallit voivat auttaa ymmärtämään luonnollista kieltä entistä paremmin.

Aarne Talmanin ajankohtainen tutkimus lisää ymmärrystä siitä mitä on kielen ymmärtäminen, miten kielen ymmärtämistä voidaan mitata ja mitä heikkouksia nykyisillä kielen ymmärtämisen mittareilla on.
Tutkimus mahdollistaa parempien mittarien rakentamisen ja sitä myötä parempien tekoälymallien kehittämisen. se myös mahdollistaa uusien enemmän inhimillisen kielen ymmärtämisen kaltaisten tekoälymallien kehittämisen.
Nykyiset mittarit eivät mittaa tekoälyn kielen ymmärtämistä
Aarne Talmanin mukaan nykyiset mittarit, joita käytetään mittamaan tekoälymallien kykyä ymmärtää kieliä, eivät oikeasti mittaa kielen ymmärtämistä, vaan tekoälymallit pystyvät ratkaisemaan tällaiset testit tukeutumalla muihin aineistoissa oleviin säännönmukaisuuksiin.
Kielen ymmärtämisen mittarien lisäksi Aarne Talman kehitti tutkimuksessaan menetelmiä tekoälymallien kielen ymmärtämisen parantamiseksi.
– Sovelsin ensimmäisenä Stochastic Weight Averaging Gaussian (SWAG) menetelmää kielen ymmärtämisen kontekstissa, Aarne Talman kertoo. – Tämä menetelmä mahdollistaa tekoälymallien kehityksen, joiden kielenymmärryskyky vastaa paremmin inhimillistä epävarmuutta kielen ymmärtämisessä.
Talman myös selkeyttää tutkimuksessaan kielen ymmärtämiseen liittyvää käsitteistöä ja avaa keskustelua siitä, mitä tekoälymalleilta vaaditaan, jotta niiden voidaan sanoa ymmärtävän luonnollista kieltä.
Nykyisiä mittareita on käytetty eri tekoälymallien vertailuun niiden kielen ymmärtämisen kyvykkyyksien osalta.
Talman käsittelee myös laajempaa kysymystä kielen ymmärtämisen luonteesta ja siitä, missä määrin tekoälymallit pystyvät ymmärtämään kieltä.
– Voidaanko siis sanoa, että jokin tekoälymalli oikeasti ymmärtää lukemaansa kieltä vai ei, Talman pohtii.
Tekoälyllä tulee olemaan (ja on jo) suuri merkitys yhteiskunnassamme. Kielen ymmärrys on yksi älykkyyden kulmakiviä.
– Se että pystymme kehittämään tekoälymalleja, jotka ovat parempia ja lähempänä ihmisiä kielen ymmärryksessä on tärkeää. Jotta voimme kehittää parempia kielen ymmärtämisen tekoälymalleja, on meidän ymmärrettävä mitä kielen ymmärtäminen tarkoittaa ja miten sitä voidaan mitata.
Ajankohtainen tutkimus tekoälyn kyvystä ymmärtää luonnollisia kieliä
MSc Aarne Talman väittelee 23.2. klo 13.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa digitaalisten ihmistieteiden osastolla kielentutkimuksen tohtoriohjelmassa aiheesta Towards Natural Language Understanding: Developing and Assessing Approaches and Benchmarks. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9581-4
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 33, juhlasali 303. Väitöstilaisuutta voi seurata myös livestreamin https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat
Yhteystiedot:
aarne.talman@helsinki.fi, 040 871 8712
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Näkymätön sähköjohdin: sähkön ohjaamista äänellä6.2.2025 08:35:31 EET | Tiedote
Suomalaisten, espanjalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä on ensimmäistä kertaa osoittanut, että sähkökipinöitä voidaan ohjata ultraääniaaltojen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme