Keski-Suomen maatiloille 1,4 miljoonaa euroa investointitukia
Keski-Suomen maatiloille myönnettiin viime vuonna yhteensä 1,4 miljoonaa euroa investointitukia. Nuoren viljelijän aloitustukea sai kymmenen uutta maatilayrittäjää. Maatilat investoivat nyt etenkin eläinten hyvinvointiin, ympäristöön ja vihreään energiaan.

Keski-Suomen ELY-keskus myönsi maatiloille avustusta yhteensä 52 investointiin vuonna 2023. Lukumääräisesti eniten (18 kpl) rahoitettiin investointeja eläinten hyvinvointiin ja ympäristön tilan parantamiseen: tukea käytettiin esimerkiksi parsipeteihin ja lietteen multauslaitteisiin.
Energiainvestointeihin eli käytännössä aurinkopaneelien hankintaan sai tukea kymmenen maatilaa. Biokaasulaitosten rakentamiseen ei viime vuonna haettu tukea missään päin Suomea.
Rahamääräisesti eniten Keski-Suomessa tuettiin maitotilojen navettainvestointeja, joiden yhteenlaskettu tukisumma oli lähes 46 % myönnetystä rahoituksesta. Tukea sai viisi maitotilaa: yksi tila pihattonavetan laajentamiseen ja neljä tilaa lypsyrobotin hankintaan.
Investoinnit aiempaa pienempiä
Rahoitusasiantuntija Jyrki Ijäs Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoo, että keskisuomalaisten maatilojen investointi-into oli viime vuonna samaa tasoa kuin edellisvuonna. Pitkällä aikavälillä investointitukia on haettu vähemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin.
– Investointihankkeet ovat myös pienempiä kuin mitä ne ovat olleet aiemmin. Esimerkiksi lypsy- ja nautakarjarakentamista tuettiin vuosina 2016–2021 keskimäärin yli kahdella miljoonalla eurolla vuodessa, hän taustoittaa.
Ijäs huomauttaa, että toimintaansa kehittävien maatilojen hankkeisiin on yhä hyvin tarjolla rahoitusta sekä rakentamiseen että energia-, ympäristö- ja eläinten hyvinvointi -investointeihin.
Ruokaviraston mukaan koko Suomessa maatalouden investointitukia myönnettiin viime vuonna 72 miljoonaa euroa yhteensä noin 1 800 kohteeseen. Nuoren viljelijän aloitustukea sai yhteensä 230 uutta maatilayrittäjää. Myös valtakunnallisesti maatilojen investointeja oli vähemmän, ja ne olivat kooltaan keskimäärin pienempiä kuin viime vuosikymmenellä.
Kustannusten kasvu jarruttaa investointeja
Jyrki Ijäs arvioi, että maatilojen investointivalmiuden vähenemiseen on useita syitä, joista yksi on maatalouden pitkään jatkunut kannattavuuskriisi. Niin ikään ilmeinen syy on lihakarjatalouden laajentamisinvestointien hakukielto, joka on ollut voimassa yli kaksi vuotta.
– Investointihalukkuuden tärkein jarru on kuitenkin tuotanto- ja rakentamiskustannusten kohoaminen parina viime vuonna, Ijäs toteaa.
Hän huomauttaa, että tilanne näkyy myös siten, että yli 50 keskisuomalaista maatilaa, jotka ovat saaneet investointitukea jo aiemmin, hakivat viime vuonna hankkeille jatkoaikaa tai muutosta. Määrä oli puolet suurempi kuin edellisvuonna.
– Kuvastaa epävarmuutta, että rahoituspäätöksen saaneita investointihankkeita ei ole saatu syystä tai toisesta liikkeelle tai vietyä loppuun asti, Ijäs sanoo.
Rekkakuskihaaveet vaihtuivat lihakarjatilaan
Nuoren viljelijän aloitustukea viime vuonna Keski-Suomessa saaneet kymmenen maatilaa sijaitsevat pääasiassa maakunnan pohjoisosassa: kaksi tilaa Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Uuraisissa sekä yksi tila Äänekoskella, Kinnulassa, Saarijärvellä ja Laukaassa.
Yksi uuden isännän saaneista tiloista on lihakarjaa kasvattava Mäntylän tila, jota nyt isännöi 23-vuotias Elmeri Vuorela. Viitasaarella sijaitsevalla tilalla on noin 150 nautaa ja peltoa reilut sata hehtaaria.
Tila on Elmerin vaimon Karoliina Vuorelan kotitila. Nuori isäntä itse ei ole maatilalta kotoisin, mutta osallistui jo seurusteluaikana Karoliinan kotitilan töihin sen verran nohevasti, että tämän vanhemmat ehdottivat nuorelleparille tilan vetovastuun ottamista. Niinpä Elmeri opiskeli agrologiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa, vaikka alkuperäiset urasuunnitelmat olivat ihan toiset.
– Pienenä minusta piti tulla rekkakuski, ja ensin opiskelinkin logistiikkaa ammattikoulussa, hän paljastaa.
Nyt Elmeri Vuorela hoitaa lihakarjaa yhdessä tilan edellisen isännän Pekka Räihälän kanssa, ja Karoliina-vaimo käy töissä tilan ulkopuolella. Tuore maatilayrittäjä arvostaa sitä, että työnsä jäljen näkee nopeasti ja rutiineista huolimatta jokainen päivä on erilainen.
– Hyvää on myös se yrittäjyysaspekti: tässä on itsensä pomo, hän toteaa.
Nuori isäntä miettii tuotannon laajentamista lähitulevaisuudessa. Vuorela luottaa siihen, että suomalaiselle maataloustuotannolle riittää kysyntää jatkossakin.
– Uskon, että ihmiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa, hän sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
rahoitusasiantuntija Jyrki Ijäs, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 547, jyrki.ijas(at)ely-keskus.fi
maatilayrittäjä Elmeri Vuorela, Mäntylän tila, puh. 040 589 1585, elmeri.vuorela(at)gmail.com
Tietoja julkaisijasta
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keski-Suomen ELY-keskus
ELY-keskuksen elinkeinokatsaus: Keski-Suomen yritystoimintaan ja maaseudun kehittämiseen sekä työpaikkojen täyttämiseen lähes 122 miljoonaa euroa vuonna 202410.2.2025 09:00:15 EET | Tiedote
Vuosi 2024 oli merkittävä rahoitusvuosi Keski-Suomessa. ELY-keskus myönsi vuoden 2024 aikana lähes 122 miljoonaa euroa rahoitusta, joka mahdollisti merkittäviä investointeja maaseudun kehittämiseen, yritystoiminnan kasvuun ja työllisyyden edistämiseen. Maakunnan kestävää kasvua ja kilpailukykyä vahvistaviin TKI-toimiin panostettiin näkyvästi. Maatalouden investointitukia haettiin edellisvuotta innokkaammin. Yritysrahoitusta puolestaan haettiin hieman ennakoitua vähemmän. Työllisyydenhoidossa panostettiin työnantajien kanssa järjestettävään yhteishankintakoulutukseen.
Keski-Suomen tulvariskialueet on nimetty5.2.2025 11:42:10 EET | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Keski-Suomen ELY-keskuksen ehdotuksen, jossa maakuntaan ei nimetty yhtään merkittävää tulvariskialuetta. Sen sijaan on tunnistettu kaksi aluetta, joilla vesistötulvasta on arvioitu aiheutuvan vahingollisia seurauksia. Nämä alueet ovat Jyväskylän keskustaajama ja Keuruun keskusta ympäristöineen.
Pohjoisen Päijänteen luontohelmet – Keski-Suomen ensimmäinen Helmi-keskittymä28.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Keski-Suomi on saanut ensimmäisen Helmi-keskittymänsä: Pohjoisen Päijänteen luontohelmet. Alueella on runsaasti arvokkaita luontokohteita, mutta rikkaasta luonnosta huolimatta monet seudun elinympäristöistä ovat ennallistamisen tai luonnonhoidon tarpeessa. Helmi-keskittymän ansiosta laajalla yhteistyöllä alueen toimenpiteiden vaikuttavuutta saadaan lisättyä ja resurssit käytettyä tehokkaasti.
Rantaväylällä Mattilanniemen risteysalueen maaperätutkimukset jatkuvat vielä ainakin kuluvan viikon27.1.2025 15:03:47 EET | Tiedote
Kairaamalla tehtävät tutkimukset aiheuttavat vähäistä ja ajoittaista liikennehaittaa Mattilanniemen risteysalueella Jyväskylässä. Työt suoritetaan vähäliikenteisenä aikana, jolloin haitta liikenteelle jää mahdollisimman pieneksi.
Keski-Suomen maaseudun kehittämiseen yli 11 miljoonaa euroa vuonna 202427.1.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Keski-Suomeen myönnettiin viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoituksen yritys- ja hanketukia. Yritystukia potista oli noin viidesosa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme