Myös arvojohtajan mieli voi murentua: Janssen haastaa presidenttiehdokkaat mielenterveyden asialle

Onko vaikeaa keskittyä tai saada unen päästä kiinni? Tuntuuko paino kertyvän vai eikö ruoka maistu? Ovatko kaikki sinua vastaan, vaikka yrität tehdä kaikkesi?

Luultavasti kyse on vain orastavasta keski-iästä, mutta omasta jaksamisesta huolehtiminen on myös tärkeää masennuksen ennaltaehkäisyä. Mieli voi murtua siinä missä luukin ja mielenterveyden haasteet tulisikin rinnastaa fyysisen terveyden haasteisiin niin vakavuudessaan kuin hoidettavuudessakin.

Mielenterveyden haasteet ovat kasvava taloudellinen ongelma yhteiskunnalle. Hoitamattomana mielenterveyden kulut nousevat erityisesti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa ja työn tuottavuuden heikkenemisenä.[1]

”Meillä ei olisi varaa menettää yhtään työtuntia nykyisessä haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Lisäksi vain osa työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia jääneistä henkilöistä on saanut Käypä hoito -suosituksen mukaista masennuksen hoitoa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä[2]. Tässäkin meillä olisi parantamisen varaa,” Nina Ekholm – Wenberg, Janssen Finlandin maajohtaja, kertoo.

Haaste presidenttiehdokkaille

Lauantaina 3.2. vietetään kansallista masennuksen vastaista päivää eli Valon päivää. Valon päivä on masennukseen sairastuneiden ja heidän läheistensä teemapäivä. Valon päivällä halutaan kiinnittää huomiota mm. läheisten, työkavereiden ja palautumisen merkitykseen hyvinvoinnille.

Johnson & Johnsonin lääkeyhtiö Janssen haastaakin presidentinvaalien toiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin kertomaan, miten mielenterveyden hoito saadaan samalle viivalle fyysisen terveyden hoidon kanssa. Ehdokkaat voivat halutessaan sitoutua edistämään kansallista mielenterveyskeskustelua niin, että jokainen mielenterveyden haasteista kärsivä potilas saisi tukea ja hoitoa kukkarosta tai asuinpaikasta riippumatta.

Mielenterveyshaasteet yleistyvät

Mielenterveyshaasteet ovat yleistyneet niin täällä meillä Suomessa kuin maailmallakin. WHO:n mukaan 5% maailman väestöstä kärsii masennuksesta, naiset useammin kuin miehet. Hoitamattomana masennus voi johtaa itsemurhaan.[3]

Nuorilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ollen koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvatkin ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.[4]

Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kasvu on ollut voimakasta vuoden 2016 jälkeen, ja se jatkui edelleen vuonna 2023.[5] Mielenterveys kisaakin tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa ykköspaikasta syynä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.[6]

[1] https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/, viitattu 1.2.2024

[2] Kujanpää et al (2023) Medication and rehabilitation of persons applying for disability pension due to depression: a register- based retrospective study from Finland. Nordic Journal of Psychiatry, 77:7, 731-736, DOI: 10.1080/08039488.2023.2232361

[3] https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/depression, viitattu 19.1.2024

[4] https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot, viitattu 19.1.2024

[5] https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/5973700/mielenterveysongelmat-veivat-jo-yli-100-000-suomalaista-pitkalle-sairauspoissaololle-vuonna-2023, viitattu 19.1.2024

[6] https://www.etk.fi/ajankohtaista/tuki-ja-liikuntaelinten-sairaudet-nousseet-uusien-tyokyvyttomyyselakkeiden-yleisimmaksi-syyksi/, viitattu 19.1.2024

02/2024              EM-150030