Suuren valiokunnan jäsen Elisa Gebhard moittii hallitusta yritysvastuudirektiivin kaatamisaikeista: Hallitus polkee työntekijöiden oikeuksia sekä kotimaassa että globaalisti

Yritysvastuudirektiivi edellyttäisi, että yritykset noudattavat toiminnassaan ja toimitusketjuissaan huolellisuusvelvoitetta ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä. Direktiivin eteen on tehty töitä vuosia ja Suomi on aiemmin vaatinut nimenomaan EU:n tasoisen pakollisen yritysvastuun toteutumista.

– Orpon hallitus on kaikissa asioissa ja kaikin tavoin heikoimpia vastaan, vahvimpien puolella. Vaakakupissa on ilmasto, ympäristö ja ihmisoikeudet, ja Orpon hallituksen mielestä nämä kaikki saavat mennä. Vuosia valmisteltu direktiivi ja kaikki tehty työ valuu nyt käsistä, moittii kansanedustaja Elisa Gebhard. 

– Tässä on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka hallitus ei välitä palkansaajista ja reilusta työelämästä alkuunkaan. Yritysvastuudirektiivin toteutuminen pakottaisi yritykset puuttumaan esimerkiksi lapsi- ja pakkotyövoimaan sekä parantaisi työoloja ja ihmisoikeusloukkausten uhrien asemaa. Orpon hallitusohjelmassa suhtaudutaan myönteisesti yritysvastuusääntelyn kehittämiseen EU:n tasolla, mutta käytännössä hallitus edistääkin vain suunnitellusta sääntelystä luopumista.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan maailmassa on 79 miljoonaa lasta vaarallisessa työssä ja lähes 25 miljoonaa ihmistä pakkotyössä. Tästä huolimatta suurista yrityksistä niin Suomessa kuin maailmalla vain reilu neljännes noudattaa vapaaehtoisesti yritysvastuuta.

– Mikäli hallitus pyrkii kaatamaan yritysvastuudirektiivin, se polkee työntekijöiden oikeuksia sekä kotimaassa että globaalisti, Gebhard summaa.

Gebhard muistuttaa, että yritysvastuusta luopuminen tarkoittaisi ihmisoikeus- ja työelämätoimien takapakin lisäksi myös ilmastotavoitteista luopumista. Yritysvastuudirektiivin kaataminen voisi toteutuessaan olla jopa hallituksen ympäristövastaisin teko, sillä direktiivi velvoittaisi yritykset seuraamaan liiketoiminnassaan Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuja ilmastotavoitteita ja niiden toteutumista.

Gebhardin mukaan vastuullisesti toimivat yritykset hyötyisivät yritysvastuudirektiivistä, sillä se heikentäisi mahdollisuuksia hakea kilpailuetua ympäristön tai työntekijöiden kannalta kestämättömästä liiketoiminnasta.

– Kansallista yritysvastuusääntelyä vastustetaan usein sillä argumentilla, että Suomen kilpailukyky tulee turvata. Juuri siksi EU:n laajuisen yritysvastuudirektiivin luulisi saavan kannatusta.

– Olisi tärkeää, että Suomi puolustaa rohkeasti ympäristöä, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta myös elinkeinoelämässä – sekä EU:ssa ja globaalisti. Meillä ei ole varaa pakittaa näissä asioissa, eikä pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuullisuus tuo riittäviä tuloksia, Gebhard päättää.