Kansallismuseo odottaa kutsua kylään eri puolilla Suomea sijaitseviin museoihin – ensimmäisenä vuorossa Tornio

Kansallismuseon tarkoituksena on pysähtyä kuudessa museossa kahden vuoden aikana.

Mukaansa Kansallismuseo pakkaa klassikoitaan – rakastetuimpia, ajankohtaisia tai paikkakunnalla tavalla tai toisella tunnettuja teoksia.

Näin Kansallismuseo haluaa taata, että eri puolilla Suomea asuvilla on mahdollisuus nähdä kansallisaarteiksi kohonneita teoksia lähellä kotiaan, paikkakuntiensa museoissa.

”Toivomme, että museot eri puolilla Suomea innostuisivat nyt kutsumaan meidät kylään. Liikumme kevyesti: huollamme ja pakkaamme teokset varmalla ammattitaidolla ja lähdemme matkaan konservaattorin, museomestarin sekä asiantuntijoiden kanssa ja saavumme museoon sovittuna ajankohtana”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.

Viikonlopun mittaisia museovierailuja on tarkoitus toteuttaa vuoden 2024 aikana Tornion lisäksi kaksi, vuoden 2025 puolella kolme.

”Meille on tärkeää, että puhumme kyläilystä kiertueen sijaan, sillä paikkakunnalle saapuvaan kokonaisuuteen on valittu teoksia, jotka museokävijöissämme ovat herättäneet vuosien aikana uteliaisuutta ja voimakkaitakin tunteita. Haluamme, että kävijöillä on mahdollisuus kysyä ja keskustella asiantuntijoidemme kanssa”, Forssell sanoo.

Tornioon läpileikkaus Kansallismuseon klassikoista yli 8000 vuoden ajalta

Kahden päivän aikana Tornionlaakson museossa voi nähdä tarkoin valitun kokonaisuuden.  

Näistä Torniosta kotoisin olevan taidemaalari Edvard ”Eetu” Iston vuonna 1899 maalaama Hyökkäys on yksi tunnetuimmista suomalaisista maalauksista. Teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Sen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teoksesta tuli Suomen tunnetuin poliittinen maalaus.

Torniossa nähdään myös yksi Suomen kansallismuseon kuuluisimmista esineistä: vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon Kousa. Koristeelliset kousat olivat 1800-luvulla käytössä juhlamaljoina, mutta 1500-luvulla ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.

Museoviraston arkeologisista kokoelmista tuodaan esille harvinaisuus: kivikautinen, vuodelta 6100 eaa. peräisin oleva Huittisten hirvenpää. Todennäköisesti kyseessä on ollut arvoesine, jonka mallina on ollut noin vuoden ikäinen hirvenvasa.

Suomen historian murrosvaiheesta, levottomalta 1100-luvulta peräisin oleva Halikon aarre koostuu useasta hopeaesineestä. Ajan taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu arvokas kokonaisuus koostuu kullatusta krusifiksista sekä hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta. Saviruukun, jossa aarteet olivat, löysi torppari Karl Ollikkala Halikon kartanon mailta vuonna 1887. Halikon aarre löytyy Museoviraston arkeologisista kokoelmista.

Kansallismuseon vierailun aikana Torniossa voi nähdä myös alkuperäiset Ateljer Faunin rakastetut muumihahmot 1950-luvun lopulta, presidentti Urho Kaleva Kekkosen 1970-luvun silmälasit ja Nato-kynän, jolla ulkoministerinä vuonna 2022 toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen.

Kansallismuseo saapuu kylään Tornionlaakson museoon 17.–18.2.2024. Museo on avoinna lauantaina 17.2. klo 11–17 ja sunnuntaina 18.2. klo 10–16, museoon on ilmainen sisäänpääsy.

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo avaa ovensa yleisölle keväällä 2027. Suomen kansallismuseon toiminta jatkuu yhdeksässä muussa museoperheen kohteessa, Olavinlinnassa, Hämeen linnassa ja Vankilassa, Suomen merimuseossa, Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla, Seurasaaren ulkomuseossa, Tamminiemessä, Hvitträskissä ja Louhisaaren kartanolinnassa. Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat maan laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat ja sisältävät noin 550 000 esinettä.