40 vuotta kansanmusiikin koulutusta Sibelius-Akatemiassa

Kansanmusiikin soittaminen, opettaminen ja tutkiminen Taideyliopistossa toimivat keskeisenä voimana kansallisen muistin, kulttuuriperinnön ja perinteen säilymisessä ja välittymisessä uusille sukupolville.

Sibelius-Akatemia oli 1980-luvulla suuren ja kauaskantoisen asian äärellä ottaessaan kansanmusiikin ja jazzin osaksi koulutustarjontaansa klassisen musiikin rinnalle. Taustalla vaikutti 1960-luvulla alkanut kansanmusiikin uusi tuleminen eli Revival-liike, kun maaseutu heräsi kulttuuriperintönsä säilyttämiseen. Samassa aallossa perustettiin Kaustisen kansanmusiikkijuhlat vuonna 1968.

”Revival-liike toimi moottorina perinteisen kansanmusiikin uudelleenarvioinnille ja arvostuksen nostamiselle. Sibelius-Akatemian rohkea päätös ja kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitisen idearikkaus mahdollistivat kansanmusiikin opetuksen, kehittämisen ja integroimisen osaksi musiikin korkeakoulutusta”, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelmajohtaja Sirpa Lahti sanoo.

Syntyi kansanmusiikin ammattilaisten kenttä ja aivan uudenlainen kulttuuri suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle ja välittämiselle tuleville sukupolville.

’’Kansanmusiikki on luonut nahkansa uudelleen, muuntautunut rahvaan musiikista omaksi taidemuodoksi, vahvaksi ja ainutlaatuiseksi osaksi suomalaista korkeakulttuuria, kansainvälistä taidetta ja musiikkibisnestä. Tämä on hämmentävä transformaatio, ja Sibelius-Akatemialla on ollut siinä merkittävä rooli’’, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professori Kristiina Ilmonen sanoo.

Kansanmusiikin koulutuksen peruspilareita ovat traditio ja luovuus. Soittotaito ja repertuaari siirtyvät soittajalta toiselle edelleen pitkälti kuulonvaraisesti, yhdessä soittaessa. Oma tyyli saa siis kuulua. Tärkeä erityispiirre on myös se, että soitto, laulu ja tanssi kuuluvat kaikille, eivät vain ammattilaisille. Nuoret ja vanhat, harrastajat ja ammattilaiset voivat musisoida yhdessä.

”Esittävälle musiikille tyypillinen hierarkia esiintyjän ja yleisön välillä on myös usein matalampi. Kansanmusiikki on parhaimmillaan osa arkea ja yhteisöä rakentava voima. Opiskeluun kuuluu paljon ryhmässä soittamista ja laulamista”, Sirpa Lahti kertoo.

40-vuotiaan kansanmusiikkikoulutuksen juhlallisuudet valtaavat Musiikkitalon 9.-10. helmikuuta. Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg kannustaa tulemaan paikan päälle kuulemaan ja oppimaan kansanmusiikista.

’’Juhlaviikonlopun ohjelma antaa mahtavan läpileikkauksen kansanmusiikista. Siihen kuuluu kansanmusiikintutkijoiden juhlasymposiumi ja juhlakonsertti. Juhlakonsertin esiintyjinä kuullaan kansanmusiikin opiskelijoita, alumneja ja opettajia. Konsertin päättää SibA Folk Big Band, joka julkaisee samassa yhteydessä kolmannen albuminsa’’, Gardberg kertoo.