Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta kanavoitiin noin 350 miljoonaa euroa alueellemme

Yrityksille myönnettiin 12,2 miljoonaa euroa uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen 

Eteläpohjalaisia yrityksiä tuettiin jälleen varsin mittavassa määrin erilaisissa uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä hankkeissa ja investoinneissa. Yhteensä tukea myönnettiin yritysten hyväksi 12,2 miljoonaa euroa EU-rahastoista sekä kansallisista määrärahoista. Maaseudun yritystukien osalta uusi rahoituskausi käynnistyi, ja haut avattiin 21.6.2023. Päätöksenteko käynnistyi loppuvuodesta, ja maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Tuetuilla investoinneilla ovat yritykset tähdänneet tuotannon kasvuun, uudistamiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen ja automatisointiin. 

Yrityksen kehittämisavustuksella rahoitettiin alueen pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita EU-rahoitusohjelmien erityistavoitteiden mukaisesti tavoitteena yritysten resurssiviisaan kasvun, tuottavuuden, kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan lisääminen. Vuonna 2023 määrärahoja yritysten kehittämiseen oli käytettävissä poikkeuksellisen paljon sekä EAKR- (Euroopan aluekehitysrahasto) että JTF-rahastojen (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) puolella. Vuonna 2023 haut suuntautuivat pääsääntöisesti JTF-rahastoon, jolla tavoiteltiin liiketoiminnan uudistamista ja alueiden elinvoiman lisäämistä korvaamaan energiaturvetuotannon alasajon kielteisiä vaikutuksia. Yrityksen kehittämisavustusta yrityksille myönnettiin yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa, josta JTF-rahaston osuus oli reilut 5,9 miljoonaa euroa. 

Yritysten kehittämispalveluiden analyysejä ja konsultointeja myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä 204 kappaletta, joihin käytettiin 806 644 euroa. Konsultoinnit kohdistuivat eniten kasvun, uudistumisen, kansainvälistymisen sekä markkinoinnin kehittämiseen. Kehittämispalveluiden avainhenkilövalmennuksia käynnistettiin vuoden aikana neljä kappaletta ja niihin käytettiin noin 216 218 euroa. Kesällä 2023 tehtyjen valtion budjetin leikkauspäätösten takia kehittämispalvelu lakkautettiin. 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma 

Valtakunnallisesta maa- ja metsätalousministeriön rahoittamasta väliaikaisesta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta, jota Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hallinnoi, myönnettiin tukea yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Tuki on tarkoitettu pääasiassa pk-yrityksille ravinnekierrätykseen liittyviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä tuotannollisen toiminnan aloittamiseen liittyviin investointeihin. TKI-hankkeisiin tukea myönnettiin 1,2 miljoonaa euroa ja investointeihin 5,2 miljoonaa euroa. 

Maatalouden rakennetuet 

Nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin 34 maatilalle. Avustusta myönnettiin 1,2 miljoonaa euroa ja korkotukea 5,2 miljoonaa euroa. Maatalouden investointituet painottuivat rahamäärällisesti lypsykarjatalouden investointeihin sekä maatilojen energiainvestointeihin. Avustusta myönnettiin 11,8 miljoonaa euroa ja korkotukea 5,2 miljoonaa euroa kokonaisinvestointien ollessa yli 35 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti tuet painottuivat maatilojen energiantuotantoon sekä salaojitusinvestointeihin. Maatilojen energiainvestoinnit ovat merkittäviä kehittämisen kohteita, niillä turvataan tilojen energiaomavaraisuutta ja kansallista huoltovarmuutta.  

Viljelijä- ja ympäristötuet 

Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen aktiivimaatilojen määrä oli 5035, joka on reilut 11 prosenttia koko Suomen tilamäärästä. Viljelyksessä olevaa peltoa yli 266 000 hehtaaria, josta luonnonmukaisessa viljelyssä yli 33 000 hehtaaria. Eläinmäärältään Etelä-Pohjanmaa on valtakunnan tilastoissa kolmen suurimman ELY-keskuksen joukossa.    

Vuonna 2023 maksettujen viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on 205,5 miljoonaa euroa. Ohjelmakauden vaihdoksen myötä osa viljelijätukien maksatuksesta siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Pääosa viljelijätukipotista maksetaan kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden kautta. Kunnat voivat maksaa tuen sen jälkeen, kun ELY-keskus on suorittanut tarvittavat valvontatoimet. ELY-keskus maksaa ympäristökorvausjärjestelmän sopimukset ja luomukorvauksen.   

Viljelijätuilla on varmistettu aktiivisen elintarviketuotannon säilyminen ja puhtaan kotimaisen raaka-aineen saatavuus alueen elintarvikejalostukseen. Ympäristökorvauksella on edistetty vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja hillitty osaltaan maatalouden hiilipäästöjä. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat olleet vesistöjen varsien nurmipeitteisyydet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja karjanlannan levitykseen liittyvät toimenpiteet ja rajoitteet.  

Työllisyys ja osaaminen 

Työllisyystilanne alueellamme oli hyvä. Työllisyysmäärärahoja kohdennettiin useille eri toimenpiteille edellisvuosien tapaan. TE-palveluissa pääpaino oli työvoimakoulutuksessa ja etenkin kotoutumiskoulutuksissa (1,7 milj. euroa), joita toteutettiin useilla eri paikkakunnilla. Työvoimakoulutuksen määrärahoissa ei ole mukana OKM:n koulutuksen järjestäjille kohdennetut valtionosuuskoulutukset (tutkintotavoitteinen koulutus).  Yhteishankintakoulutuksia rahoitettiin noin 450 000 eurolla, pääpainon olleen yritysten kanssa toteutetuissa RekryKoulutuksissa. Palkkatuen ja starttirahan kysyntä oli edelleen korkealla tasolla. Palkkatukea myönnettiin 10,8 miljoonaa euroa ja starttirahoja miljoona euroa. Muihin työllistymistä edistäviin palveluihin varattiin 1,9 miljoonaa euroa, joista valmennuspalveluiden osuus oli selkeästi suurin.  

Panostusta vesirakenteisiin ja vesien tilaan 

Maa- ja metsätalousministeriön kautta rahoitettiin vuonna 2023 vesitehtäviä (vesitalous) noin 7 miljoonalla eurolla. Suurin osa tästä rahoituksesta meni valtion vesistörakenteiden ylläpitoon ja hydrologiseen tiedontuotantoon, jotka ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle keskitettyjä valtakunnallisia tehtäviä. Valtion vesistörakenteiden rahoitusta käytettiin erityisesti rakenteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen, kalojen vaellusmahdollisuuksien parantamiseen ja patoturvallisuuden edistämiseen. Suurin yksittäinen hanke (2 milj. euroa) oli Patanan tekojärven aiheuttamien haittojen vähentäminen Vetelin Haapajärvellä. Hanke jatkuu vuonna 2024. Hydrologiseen tiedontuotantoon ja mittausasemien automatisointiin käytettiin 1,3 miljoonaa euroa.   

Ympäristöministeriön kautta rahoitettiin vesien- ja merenhoitoa yhteensä vajaalla miljoonalla eurolla.  Pääosa rahoituksesta käytettiin vesien tilaa parantavien hankkeiden avustamiseen ja verkostoitumiseen. Suurin yksittäinen avustushanke oli jo edellisenä vuonna alkanut Lintuvuoren pohjavesialueen kunnostaminen Mustasaaressa.  Vesien tilan seurantaa ostettiin 0,2 miljoonalla eurolla. 

Vihreän siirtymän vauhdittaminen 

Erillisrahoitukseen sisältyy Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä erillismääräraha, 0,8 miljoonaa euroa, jolla on vauhditettu vihreän siirtymän hankkeita monenlaisissa tehtävissä ja prosesseissa. Tämä on mahdollistanut mm. vihreän siirtymän mukaisten YVA-hankkeiden, kuten useiden maa- ja merituuli- sekä aurinkovoimahankkeiden käsittelyn sekä mm. akkuarvoketjun kehittämisen ja vetytaloushankkeiden edistämisen. Vihreän siirtymän mukaisia YVA-hankkeita on viime vuonna käsitelty yli 60. Rahoituksella on myös edistetty lupamenettelyssä olevia hankkeita sekä priorisoitu kärkeen niiden valvontakysymyksiä. Lisäksi rahoitus on mahdollistanut yritysten ja asiakkaiden neuvonnan ja ohjaamisen erityisesti ympäristönsuojelun ja vesilain mukaisissa moninaisissa hankkeissa. Valtakunnallinen tuulivoimaneuvonnan tehtävä on ollut myös mahdollista vihreän siirtymän rahoituksella. Alueidenkäytön kaavoitusta ja luonnonsuojelua koskevat erityiskysymykset vihreän siirtymän hankkeissa on voitu käsitellä ripeästi. 

Muu erillisrahoitus sisältää lisäksi mm. ympäristöalan kehityshankkeiden (ns. OHKE-hankkeet), erilaisten kansainvälisten hankkeiden, alueellisen ilmastotyön ja valtakunnallisen ympäristövahinkopäivystyksen. Suurimpia hankkeita olivat Ilmastomuutokseen liittyvä Kliva-hanke (0,5 milj. euroa) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston talousryhmän avustukset (0,3 milj. euroa). 

Vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta panostusta vanhojen metsien ja soidensuojeluun    

Suojeluohjelmia toteutettiin pohjalaismaakunnissa vuonna 2023 yhteensä 1540 hehtaaria 3,5 miljoonalla eurolla. Vapaaehtoisten ohjelmien (METSO ja HELMI) osuus tuosta kokonaissummasta oli yli 3 miljoonaa euroa.  HELMI-rahoituksella (1,5 milj. euroa) on inventoitu, suunniteltu ja kunnostettu runsaasti mm. perinnebiotooppeja, pienvesiä, lintuvesiä ja rantaluontoa. 

Rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamia vahinkoja maksettiin yhteensä 200 000 eurolla. Saariston ympäristönhoitoavustuksilla tuettiin saaristoluonnon inventointeja ja saaristokulttuuria yhteensä 28 500 eurolla.  

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maisema-alueiden tuet      

Vuonna 2023 jaettiin rakennusperintöavustuksia yhteensä 100 000 euroa. Avustettaviin kohteisiin on kuulunut kaava- ja erityissuojeltuja asuin- ja talousrakennuksia sekä kaava-alueiden ulkopuolisia kulttuuri- tai rakennushistoriallisilta arvoiltaan paikallisesti- ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitettua avustusta myönnettiin Hyypänjoen maisemanhoitoalueella tehtäviin hoitotöihin 10 000 euroa. 

Päällysteohjelma oli 2023 ennätyslyhyt 

Kolmen pohjalaismaakunnan maanteitä päällystettiin viime vuonna yhteensä 117 kilometriä. Lisäksi päällystettiin kävely- ja pyöräteitä 7,7 kilometriä ja sorateiksi parannettiin huonokuntoisia päällystettyjä teitä noin 6,6 kilometriä. Korjauksen rahalla tehtiin myös paikkauksia ja tiemerkintöjä. Päivittäisen liikennöinnin turvaamiseen eli esimerkiksi lumenauraukseen, liukkauden torjuntaan, tienvarsien niittoihin ja sorateiden hoitoon käytettiin noin 22 miljoonaa euroa. Yksityistieavustuksia myönnettiin noin 50 hankkeelle. Pääosa ELY-keskuksen myöntämistä joukkoliikenteen valtionavustuksesta kohdistuu Kokkolan ja Seinäjoen kaupungin sisäiseen liikenteeseen.   

Isoja suunnitteluhankkeita on myös meneillään:    

• Vt 3 Helsingby–Laihia: ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma 
• Kt 67 Ilmajoki–Seinäjoki: ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnitelma 
• Vt 8 Kokkola–Haavistonkangas: tiesuunnitelma 
• Vt 18 Laihia–Seinäjoki   
• Vt 19 Seinäjoki–Lapua   
• Vikby–Martoinen maantien rakentaminen: tiesuunnitelma 
• Vt 8 Vaasa–Kokkola ohituskaistojen suunnittelu