Datahuoneen ensimmäinen toimintavuosi oli menestys – mukana jo suurin osa ministeriöistä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen yhteishanke Datahuone on aloittanut toimintansa menestyksekkäästi. Vuoden 2023 alussa startannut Datahuone on ensimmäisenä toimintavuonnaan vastannut lukuisiin eri ministeriöiden tukipyyntöihin ja siten kyennyt edesauttamaan tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. 

Datahuoneen yhteistyökumppaneita ovat jo valtioneuvoston kanslia (VNK) sekä sektoriministeriöistä oikeusministeriö (OM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), valtiovarainministeriö (VM) ja ympäristöministeriö (YM). Toimeksiantoja eli erilaisia nopean aikataulun data-analyysi- ja selvityspyyntöjä toivotaan muistakin ministeriöistä. 

“Tarkoituksenamme on laajentaa Datahuoneen toimintaa uusille hallinnonaloille. Vauhti riippuu siitä, miten nopeasti saamme käyttöön kunkin hallinnonalan tietotarpeisiin vastaavia data-aineistoja”, sanoo Datahuoneen johtaja Henna Laasonen. 

Tietoja yhdistellään Datahuoneella myös yli hallinnonalojen rajojen, mikä on ollut melko harvinaista suomalaisessa päätöksenteossa. Laasonen on tyytyväinen siitä, että Datahuoneen palveluihin on turvauduttu hyvin erityyppisissä toimeksiannoissa – oli niiden aihe sitten kotitalouksien sähkötuet tai rakennusteollisuuden tilanne. 

”Iloitsemme kovasti siitä, että Datahuone koetaan luotetuksi toimittajaksi tuottamissamme ajantasaisiin rekisteriaineistoihin perustuvissa data-analyyseissa. Yhdistelemme työssämme vastuullisesti yksikkötason eli esimerkiksi henkilö- tai yritystason datoja, joita suomalainen yhteiskunta tuottaa runsaasti. Suurin osa eri tarkoituksiin kerätystä datastahan on tällä hetkellä alihyödynnettyä”, Laasonen sanoo.

Toiminta esillä juhlaseminaarissa

Datahuoneen vuosipäivää juhlittiin viime viikolla 30. tammikuuta Datahuoneen 1-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntevia puheenvuoroja muun muassa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselta. Paneelikeskustelussa pohdittiin Datahuoneen roolia tietoon pohjautuvassa päätöksenteossa. 

Datahuoneen aikaansaannoksista esiteltiin myös datapohjaisia analyyseja kotitalouksien sähkötuista, tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten työmarkkina-asemasta, Venäjä-rajoitusten vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin sekä lääkärien ja hoitajien tulonmuodostuksesta. 

Datahuoneen kokonaisbudjetti, mukaan lukien vuodelle 2024 myönnetty lisärahoitus, on tänä vuonna 2,1 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden 0,9 miljoonan euron lisärahoitus myönnettiin Datahuoneen vakinaistamiseen ja toiminnan laajentamiseen. 

”Rahoituspäätökset osoittavat, että päättäjät haluavat panostaa tietopohjaiseen päätöksentekoon myös taloudellisesti vaikeana aikana. Datahuoneesta on valtiolle suoraa taloudellista hyötyä. Kun esimerkiksi jollekin toimialalle tai ihmisryhmälle suunnitellun tuen kohdentumista selvitetään etukäteen, tukirahaa tarvitaan vähemmän kuin jos tukea myönnettäisiin varmuuden vuoksi kaikille”, Laasonen selittää.