Eläketurvakeskus (ETK)

Mikä saisi eläkkeelle siirtyvät jatkamaan töissä? – sekä raha että työnantajan asenteet painavat

Jaa

Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.

Katri Lehtola

Nämä tulokset ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksesta, joka tehtiin palkkatyöstä vuosina 2019–2021 vanhuuseläkkeelle siirtyneille.

Tutkimuksen mukaan taloudelliset kannustimet jatkaa työssä vaikuttavat enemmän miehillä, suurempaa eläkettä saavilla ja jaksamisensa tai terveytensä hyväksi kokeneilla.

Työolot ja työnantajan asenne ovat tärkeitä puolestaan naisille, pienempää eläkettä saaville ja niille, jotka ovat kokeneet jaksamisensa tai terveytensä heikentyneeksi ennen eläkettä.

Kannustimet tunnetaan hyvin – mutta vain osa kertoo niiden vaikuttaneen työssä jatkamiseen

Tutkimus osoittaa, että eläkeasioista otetaan hyvin selvää ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Lähes kaikki vastaajat olivat selvittäneet esimerkiksi eläkkeensä määrän.

Yhdeksän kymmenestä kertoi tienneensä myös lykkäyskorotuksesta, jonka saa, kun lykkää eläkkeelle siirtymistä alimman eläkeiän yli. Seitsemän kymmenestä taas arvioi tienneensä elinaikakertoimesta, joka pienentää eläkettä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä nousee.

– Lähes kolmannes vastaajista kertoi palkasta karttuvan eläkkeen tai lykkäyskorotuksen kannustaneen heitä myöhentämään eläkkeelle siirtymistä. Vajaa viidennes koki puolestaan elinaikakertoimen vaikutuksen saaneen jatkamaan työssä, ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Työnantajan asenteet ja työolot tärkeitä työssä jatkamisen kannalta

Työnantajan asenteisiin liittyvät tekijät, kuten työnantajan kannustus jatkaa työssä, paremmat johtamistavat ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksen arvostaminen, ovat tutkimuksen perusteella tärkeitä työuran jatkamiseksi. Vastikään työstä eläkkeelle siirtyneistä vajaa kolmannes ajatteli, että yksikin näistä tekijöistä olisi todennäköisesti saanut jatkamaan työssä pidempään.

Myös työoloihin liittyvät tekijät, kuten työmäärän ja kiireen vähentäminen tai työtehtävien keventäminen, nousivat usein esiin vastauksissa.

– Muutokset työnantajan toiminnassa ja työoloissa olisivat kannustaneet jatkamaan työssä erityisesti niitä, jotka kokivat, ettei kyseinen tilanne ollut paras mahdollinen eläkettä edeltävässä työssä. Esimerkiksi johtamistapojen parantaminen olisi kannustanut jatkamaan työssä etenkin niitä, jotka olivat kokeneet, ettei eläkettä edeltävä työ ollut hyvin johdettua.

Työnantajia tulisi rohkaista muutoksiin

Nivalaisen mukaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet pidentävät työuraa yhtä tehokkaasti – joissain tapauksissa jopa tehokkaammin – kuin taloudelliset kannustimet. Työnantajia tulisikin rohkaista muuttamaan asenteita, työoloja ja muita työhön liittyviä tekijöitä eläkeikää lähestyvien toivomaan suuntaan.

– Sopivissa olosuhteissa moni voisi olla valmis jatkamaan työssä pidempään, Nivalainen summaa.

Valtaosa valitsisi saman ajankohdan siirtyä eläkkeelle

Kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli kuitenkin tyytyväinen valitsemaansa eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Reilu kymmenes olisi halunnut jäädä eläkkeelle myöhemmin.

Ne vastaajat, jotka eivät tunteneet lykkäyskorotuksen ja elinaikakertoimen vaikutusta, toivoivat muita useammin jääneensä eläkkeelle myöhemmin.

– Tietoa eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutuksesta eläkkeen määrään tulisi saada vielä nykyistä laajemmin niille ikäryhmille, jotka suunnittelevat eläkkeelle jäämistä. Näin voitaisiin välttää tilanteet, joissa vanhuuseläkkeelle jäädään toivottua aiemmin tiedon puutteiden takia, Nivalainen sanoo.

Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.

Tutkimusjulkaisu: Taloudelliset kannustimet vai työolot – mikä saisi jatkamaan työssä pidempään? Kyselytutkimus vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille

Lisätietoa: Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi

Ekonomisti Sanna Tenhunen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen@etk.fi

Lue kyselyyn perustuvat aiemmat julkaisut: 

Työnteko vanhuuseläkkeellä – Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019–2021 siirtyneille (Julkari)

Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustalla – Kyselytutkimus työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneille (Julkari)

Avainsanat

Kuvat

Kannustivatko seuraavat taloudelliset asiat myöhentämään eläkkeelle jäämistä?
Kannustivatko seuraavat taloudelliset asiat myöhentämään eläkkeelle jäämistä?
Lataa
Olisivatko seuraavat tekijät saaneet jatkamaan työssä pidempään?
Olisivatko seuraavat tekijät saaneet jatkamaan työssä pidempään?
Lataa

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Inflationen åt upp realavkastningen6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

År 2023 var utmanande för pensionsfondernas placeringar på många håll i världen. Pensionsplacerarnas genomsnittliga realavkastning blev endast två procent. De finländska pensionsfondernas placeringar lyckades ännu sämre. Hos oss gjorde den höga inflationen att realavkastningen blev negativ, -0,2 procent i genomsnitt. De svenska pensionsfondernas realavkastning var -1,2 procent i genomsnitt.

Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.

Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote

Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.

Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote

Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye