Suomen venealalla haastava vuosi, vaikka viennin arvo kasvoi
9.2.2024 06:00:00 EET | Finnboat | Tiedote
Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja epävarma tilanne heijastui venealan vuoden 2023 myyntiin. Myytyjen uusien veneiden määrä väheni rekisteröinti- ja tukkutoimitustilastojen mukaan lähes kolmekymmentä prosenttia edellisestä vuodesta ja venealan yritysten liikevaihto laski 7 prosenttia. Veneala työllistää Suomessa noin 3500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto ylitti alustavan arvion mukaan 800 miljoonaa euroa.
Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekisteröintimäärä, joka kääntyi nousuun finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 alkaen ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Venerekisteriin merkitään kaikki yli 5,5 metriä pitkät tai yli 15 kilowatin (20 hevosvoiman) moottorilla varustetut veneet.
Pandemiavuodet 2020 ja 2021 toivat venekauppaan poikkeuksellisen hyppäyksen, josta jo vuonna 2022 laskeuduttiin normaalimpaan rytmiin rekisteröintien vähennyttyä edellisvuodesta 11 %. Rekisteröintimäärät olivat vuonna 2022 silti selvästi suurempia kuin pandemiaa edeltävänä vuonna 2019, kun taas vuosi 2023 jäi ensirekisteröintien osalta selvästi 2000-luvun heikoimmaksi.
”Vuosi 2023 oli venealalle yksi 2000-luvun haastavimmista ja vuoden vaihteessa otettu jäsenkunnan barometri ennustaa haasteiden jatkuvan vielä tänä vuonna. Kuluttajien ostovoima Suomessa ja lähimarkkinoilla on heikentynyt ja sen korjaantuminen vie todennäköisesti vielä tämän vuoden, mikä heijastuu erityisesti pienten ja keskikokoisten perämoottoriveneiden kysyntään. Noin 90 % Suomessa myytävistä veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä”, Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo.
Kotimaiset venemerkit edelleen suosikkeja
Moottoriveneiden ensirekisteröintien tilastoykkösenä pysyi Buster (387 rekisteröityä venettä), toiselle sijalle nousi Suvi (234 venettä) ja kolmannelle Terhi (189 venettä). Kymmenen suosituimman moottoriveneen kärkimerkit olivat kaikki kotimaisia.
Tarkasteltaessa tilastoja kaikkien vesikulkuneuvojen osalta pysyi tilastoykkösenä edelleen vesijettimerkki Sea-Doo (673 kappaletta).
Kaikki rekisteröinnit vähenivät lähes 30 prosenttia
Vuonna 2023 erilaisia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin 3 272 kappaletta (4 589 kappaletta vuonna 2022). Moottoriveneitä rekisteröitiin 2 359 kappaletta (3241 kappaletta) ja kovapohjaisia ilmatäytteisiä veneitä eli RIB:ejä 51 (79) kappaletta. Vesijettejä rekisteröitiin 785 kappaletta (1 179).
Erilaisten Suomessa rekisteröitävien vesikulkuneuvojen kirjo on valtava: rekisteriin merkittiin kaikkiaan 126 eri merkkiä. Suosikkien jälkeen muiden merkkien rekisteröintimäärät ovat kuitenkin vähäisiä: kymmenen kärki kattaa 69 % kaikista rekisteröinneistä ja 20 kärki peräti 87 % kaikista rekisteröinneistä. Moottoriveneistä 88 % on pituudeltaan korkeintaan seitsemän metriä.
Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 17, neljä vähemmän kuin edellisvuoden aikana. Suosituimmat merkit olivat ranskalainen Beneteau (3 venettä) ranskalainen katamaraani Lagoon (2 venettä) ja tanskalainen X-Yachts (2 venettä).
Kesämökkien kaupan ja varustelun hiljentyminen heijastui myös venekauppaan. Esimerkiksi soutuveneiden tukkutoimitukset olivat 2100 kappaletta, kun edellisenä vuonna Finnboatin jäsenkunta raportoi 4000 soutuveneen myynnin kotimaahan.
Käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä yli 23 604 kappaletta, mikä oli lähes tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit Suomeen 2019–2023
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
| Moottoriveneet: | 2 773 | 3 361 | 3 699 | 3 242 | 2 359 |
| Purjeveneet: | 26 | 22 | 22 | 18 | 17 |
| Ilmatäytteiset/RIB: | 68 | 68 | 104 | 78 | 51 |
| Vesijetit: | 1 086 | 1 272 | 1 276 | 1 179 | 785 |
| Muut: | 45 | 46 | 64 | 72 | 60 |
| Yhteensä: | 3 998 | 4 769 | 5 166 | 4 589 | 3 272 |
Vesikulkuneuvojen omistajavaihdokset 2019–2023
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
| Moottoriveneet: | 19 058 | 24 759 | 23 930 | 18 394 | 19 218 |
| Purjeveneet: | 1 141 | 1 593 | 1 573 | 1 227 | 1 117 |
| Ilmatäytteiset/RIB: | 65 | 112 | 109 | 119 | 136 |
| Vesijetit: | 1 604 | 2 309 | 2 723 | 2 722 | 3 040 |
| Muut: | 70 | 87 | 102 | 76 | 93 |
| Yhteensä: | 21 938 | 28 860 | 28 437 | 22 538 | 23 604 |
Kappaletta, lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Huom. purjeveneiden luvuissa on mukana moottoripurjehtijat
Vesikulkuneuvojen viennin kasvun veturina purjeveneet
Tullitilaston mukaan Suomen veneviennin arvo kasvoi tammi-marraskuussa 2023 noin 22 % verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin kaikkiaan lähes 5 000 kappaletta 52 eri maahan. Lukumääräisesti venevienti putosi puoleen, vaikka viennin arvo nousi 22 %.
Tärkein vientimaa oli Ruotsi, vaikka viennin arvo pieneni 16 %; sinne toimitettiin yli 2 100 venettä yhteisarvoltaan 66 miljoonaa euroa. Toiseksi tärkein vientimaa oli Norja, jonne vietyjen veneiden määrä laski 40 %, mutta arvo pysyi edellisen vuoden tasolla lähes 57 miljoonassa eurossa.
Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 68 kappaletta, kaikkiaan lähes 164 miljoonan euron arvosta. Sekä määrä että tullausarvo kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta.
Purjeveneviennin tärkeimmät maat olivat Espanja (3 venettä / 37,9 miljoonaa euroa), Norja (2 venettä / 22,8 M€), Ruotsi (1 vene / 20,7 M€), Ranska (1 vene / 16 M€) ja Sveitsi (7 venettä / 15 M€).
Vientitilasto 10 suurimman maan osalta 2023 1–11:
| M€ | kpl | kasvu-% | |
| Ruotsi | 66,2 | 2 149 | -16,2 |
| Norja | 56,8 | 1 514 | +0,5 |
| Espanja | 39,3 | 15 | +859 |
| Iso-Britannia | 29,2 | 117 | +26,1 |
| Saksa | 23,2 | 209 | +34,1 |
| Ranska | 23,2 | 102 | +222 |
| Sveitsi | 19,1 | 53 | +2,1 |
| USA | 18,9 | 72 | +12,2 |
| Viro | 9,5 | 96 | +320 |
| Turkki | 7,5 | 54 | +453 |
| Koko vienti | 330,8 M€ | 4 940 | 22,40 % |
Tuontia eniten Meksikosta
Merkittävin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 2 234 vesikulkuneuvoa olivat vesijettejä. Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi uusia jettejä jäi hieman noin 700 kappaletta. Tuonti Meksikosta pieneni 42 %.
Toiseksi tärkein tuontimaa oli Puola, josta tammi–marraskuun 2023 tuonti pieneni 17 % 11,9 miljoonaan euroon ja 205 veneeseen. Ruotsista tuotiin 230 venettä yhteisarvoltaan 4,2 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista lisääntyi 4,6 %.
Tuontitilasto 5 suurimman maan osalta 2023 1–11:
| M€ | kpl | Kasvu-% | |
| Meksiko | 21,1 | 2 234 | -41,7 |
| Puola | 11,9 | 205 | -16,6 |
| Ruotsi | 4,2 | 230 | +4,6 |
| Iso-Britannia | 10 | 315 | +730,3 |
| Japani | 1,3 | 117 | +86,0 |
| Koko tuonti | 54,5 | 5 825 | -17,90 % |
Uusimaa ja Varsinais-Suomi veneilymaakuntien kärjessä
Vahvimmat veneilymaakunnat olivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Näillä alueilla rekisteröitiin 40 % maan kaikista vesikulkuneuvoista: Uudellamaalla 832 (1 248) venettä ja Varsinais-Suomessa 468 (682) venettä. Vilkkaimmat veneilykunnat puolestaan olivat Helsinki, Turku ja Espoo, joissa veneitä rekisteröitiin 223 (386), 138 (190) ja 129 (181) kappaletta. Kallaveden rannoilla Kuopiossa päästiin Espoon tuntumaan 117 (170) rekisteröidyllä veneellä.
Venealan suhdannebarometri ennakoi haastavan markkinatilanteen jatkuvan
Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. Venealan suhdannebarometri vuodelle 2024 ennakoi haastavan markkinatilanteen jatkuvan vielä tämän vuoden: 49 % uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 32 % yrityksistä ja 19 % yrityksistä ennakoi liikevaihdon pienenevän.
Teollisuuden lomautuksista huolimatta koko venealan työllisyyden odotetaan kuitenkin pysyvän edelleen hyvällä tasolla, mikä kertoo uskosta alan tulevaisuuteen. 76 % yrityksistä arvioikin henkilöstön määrän pysyvän samana ja 16 % arvioi henkilöstön määrän kasvavan vuonna 2024. Henkilöstön arvioi pienenevän 8 % yrityksistä.
Henkilöstö vuodelle 2024
- 17 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän kasvavan (21 % edellisvuonna)
- 8 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pienenevän (9 %)
- 75 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan (70 %).
Liikevaihto vuodelle 2024
- 33 % yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan (35 % edellisvuonna)
- 19 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pienenevän (25 %)
- 48 % yrityksistä arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (40 %).
Henkilöstön lomautuksia on vuonna 2023 toteutettu 15 %:ssa barometriin vastanneista 96 yrityksestä (11 % edellisenä vuonna).
Yhteyshenkilöt
Jarkko PajusaloToimitusjohtaja, Venealan Keskusliitto Finnboat ry
Puh:+358 40 673 4032jarkko@finnboat.fiKuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnboat
Båtbranschens kurs svänger i Finland – leveranserna till återförsäljare ökar6.2.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Konsumenternas osäkerhet och en långsammare ekonomisk återhämtning än väntat präglade båtbranschens försäljning ännu under 2025. Samtidigt pekar både tillväxten i det registrerade båtbeståndet, den livliga handeln med begagnade båtar och Finnboats statistik över leveranser i grossistledet på en vändning till det bättre. Branschföretagens konjunkturbarometer signalerar dessutom en försiktig optimism inför 2026.
Suomen venealan kurssi kääntymässä – tukkutoimitukset kääntyivät jo kasvuun6.2.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kuluttajien epävarmuus ja talouden ennakoitua hitaampi käänne heijastui vielä venealan vuoden 2025 myyntiin. Rekisteröidyn vesikulkuneuvokannan kasvu, käytettyjen veneiden vahva kaupankäynti ja Finnboatin tukkutoimitustilastot kertovat kuitenkin käänteestä parempaan. Alan yritysten suhdannebarometri povaa varovaista optimismia myös vuodelle 2026.
Finland’s boating industry turning a corner – wholesale deliveries already back in growth6.2.2026 06:00:00 EET | Press release
Consumer uncertainty and the economy’s slower-than-expected turnaround were still reflected in the boating industry’s 2025 sales. However, growth in the registered fleet, strong trading activity in used boats, and Finnboat’s wholesale delivery statistics all indicate a shift towards improvement. The sector’s business cycle barometer also points to cautious optimism for 2026.
Finnboat – 80 år för den finländska båtbranschen4.2.2026 15:56:02 EET | Pressmeddelande
Båtbranschens Centralförbund Finnboat rf firar år 2026 sitt imponerande 80 årsjubileum som intressebevakare för den finländska båtbranschen. Finnboat har vuxit från en liten efterkrigsorganisation till en internationellt respekterad branschorganisation vars medlemmar står för nästan hela den inhemska omsättningen i branschen och Finlands båtexport. Finnboat uppmärksammar sitt 80 årsjubileum genom att ge ut ett omfattande historikverk om utvecklingen av den finländska båtbranschen på öppningsdagen av Vene 26 Båt mässan.
Finnboat – 80 vuotta suomalaisen venealan puolesta4.2.2026 15:56:02 EET | Tiedote
Venealan Keskusliitto Finnboat ry juhlii vuonna 2026 vaikuttavaa 80 vuoden taivaltaan suomalaisen venealan edunvalvojana. Finnboat on kasvanut pienestä sodanjälkeisestä yhdistyksestä kansainvälisesti arvostetuksi toimialajärjestöksi, jonka jäsenet vastaavat lähes koko alan kotimaan liikevaihdosta ja Suomen veneviennistä. Finnboat juhlistaa 80-vuotista taivaltaan julkaisemalla kattavan historiikin suomalaisen venealan kehityksestä Vene 26 Båt -messujen avajaispäivänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme