YTT Juhani Wiion selvitys: Ilmastoteemat hallitsevat yksipuolista metsäuutisointia

Valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. YTT Juhani Wiion tekemän selvityksen mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edustajat sekä Syken ja Luken tutkijat kuin metsänomistajat tai metsäalan edustajat. Kun metsäalan ammattilaiset esiintyvät harvoin metsiä käsittelevissä jutuissa, median tarjoama tieto on yksipuolista eikä aseta sitä laajempaan kontekstiin.
– Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka tarjoaa tilaa ja äänen sellaisille tutkijoille ja asiantuntijoille, joille metsä näyttäytyy alisteisena ilmastotavoitteille. Kärkevimmin tilanne näkyy jutuissa, joissa haastateltavat kuuluivat metsänkäytön kannalta samoihin kriittisiin ympäristö- ja poliittisiin ryhmiin.
Viestinnän perillemenosta väitellyt ja Ylen kehitysjohtajana työskennellyt Wiio selvitti Helsingin Sanomien, Yleisradion ja MTV3:n metsäuutisointia viime vuoden keväällä ja syksyllä. ”Niin metsä nähdään kuin siitä puhutaan” selvityksen aineisto koostui yhteensä 572 maalis-kesäkuun ja syys-lokakuun 2023 aikana lähetetystä tai julkaistusta metsää käsitelleestä lehti-, verkko- ja tv-uutisesta.
–Tärkein johtopäätös on se, että valtamedia uutisoi valtakunnan tasolla metsäasioista niin, että ilmastomuutos ja luontokato hallitsevat metsäuutisointia. Media käy poliittisesti vihreiden sanottamaa ympäristöpoliittista keskustelua, jossa ilmastokeskustelun paperiin käärityille metsille on varattu lähinnä suojelukohteen rooli.
Metsätalouden kokonaisvaltainen merkitys puuttuu uutisoinnista
Wiion mukaan Ylen aluetoimitusten verkossa tapahtuva metsäuutisointi poikkeaa tästä yleisestä valtamedioiden linjasta. – Alueuutisissa on esillä myös metsäalan taloudellinen ja sosiaalinen merkitys, kun kuullaan valtakunnan uutisoinnista poissa olevia metsänomistajia, alan ammattilaisia ja metsäteollisuuden edustajia. Alueuutisten haasteena on se, kun niitä seurataan oman alueen ulkopuolella vähän, ne jäävät uutisointia dominoivan valtakunnan uutisoinnin taustalle.
–Tulee väistämättä mieleen 1970 - luvun yhden totuuden aika, kun ilmastokysymyksiäkin käsitellään metsien nielujen kautta eikä fossiilisten käytön kautta. Jos metsäala olisi median tarjoamassa metsäkeskustelussa laajemmin mukana, se toisi moniarvoisuutta keskusteluun ja lisäisi suuren yleisön heikkoa metsätietämystä.
Metsätalouden kokonaisvaltainen merkitys jää Wiion mukaan nykyisen uutisoinnin valtavirran jalkoihin. – Vaikuttaa siltä, että jokainen metsän käytön rajoituksia ajava mielenosoitus saa mediassa huomiota. Kun vaaditaan hakkuiden lopettamista, pitäisi myös kertoa sen vaikutuksista. Media tarjoaa julkisuutta henkilöille, joiden tunneperäiset lausunnot ansaitsisivat normaalia kriittistä journalistista tarkastelua.
–Meillä pyritään tuomaan kaupunkien puistometsien käsittelymenetelmät metsäkeskustelun ohjenuoraksi. Kun niitä pitää suojella, pitää suojella myös talousmetsät.
Metsistä tehty ilmastomuutoksen syyllinen
Medialla on Wiion mukaan vastuu kokonaisvaltaisen metsäuutisoinnin tarjoamisesta. – Metsistä ja metsänomistajista on tehty ilmastomuutoksen syyllinen, kun jokaista ilmastouutisointia kuvataan avohakkuilla tai metsäkoneen jäljillä eikä kivihiilivuorella. Visuaalinen viesti uutisoinnissa on voimakas mielikuvien luoja.
–Esimerkiksi hiilinielujen romahdusta uutisoitiin näkyvästi vaalien alla, vaikka se koski koko maankäyttösektoria ja tiedemaailmakin oli tulkinnassaan eri mielinen. Median käyttämät valitut asiantuntijat saavat paljon tilaa, mutta vastakkaisille kriittisille tulkinnoille ei anneta tilaa. Vaikuttaa siltä, että luontoteemoille alistetun metsäkeskustelun omistajuus on annettu tietyn asenteen ja näkemyksen omaavalle tutkija- ja poliittiselle ryhmälle.
Wiion mukaan median tarjoaman metsäuutisoinnin valtavirta ei tarjoa tilaa siitä poikkeaville näkemyksille. – Kun esimerkiksi arvostettu ilmastoasiantuntija Petteri Taalas ihmetteli sitä, että kun Keski-Euroopassa päästövähennykset ovat ilmastopolitiikan keskiössä, Suomessa puhutaan metsien nieluista, hän sai julkisuudessa heti vastaiskun. Valittujen tutkijoiden mielestä Taalas ”hämmensi” metsäkeskustelua, kun hänen mielipiteensä poikkeavat Ilmastopaneelin näkemyksistä.
Median ja metsäalan yhteinen paneeli tervetullut
Yhtenä tutkimuksen kohteena olleen Ylen uutisoinnista vastaavan päällikön Jouko Jokisen mukaan palautetta ja kritiikkiä metsäuutisoinnista tulee paljon. – Siitä huomaa, että tunnepitoinen suhtautuminen metsiin on kasvanut ja että sosiaalisen median keskustelu vaikuttaa palautteeseen. Wiion selvityksen journalistinen metsäalan arvoketju on hyvin ajateltu, mutta on muistettava, että media ei ole uutisoinnissaan homogeeninen vaan moniääninen.
–Kuten selvitys osoittaa, että Ylen alueuutisointi radiossa ja verkossa tasapainottaa kokonaisuutta. Maakunnissa korostuvat myös metsätalouden ja metsäteollisuuden talous- ja työllisyyttä korostavat teemat.
Jokinen toivoo metsäalalta enemmän yhtenäistä alaa koskevaa viestiä. – Esimerkiksi metsien hiilinielujen määrään liittyvä tutkimustieto liikkuu koko ajan. Tutkijoiden viestit ovat ristiriitaisia, jopa vastakkaisia, joten toivoisi alan kykenevän selventävän tätä viestiä.
–Wiion ehdottamaa median ja metsäalan säännöllistä vuoropuhelua käyvää yhteistä paneelia pidän toteuttamisen arvoisena esityksenä. Omalta osaltani olen valmis sen perustamista vauhdittamaan, sanoo Jokinen.
Metsäuutisointi vaikuttaa metsäammattilaisten työhyvinvointiin
Selvityksen rahoittaneen Metsämiesten Säätiön toimitusjohtajan Ilari Pirttilän mukaan ei ole yhdentekevää, miten metsäasioita julkisuudessa käsitellään. – Se vaikuttaa suoraan metsäammattilaisten työhyvinvointiin. Miltä tuntuu lähteä töihin aamulla, jos julkisuus käsittelee metsäalaa syyllistävällä ja väheksyvällä tavalla.
– Sama asia koskee nuorten motivaatiota hakeutua alalle, jos se on kielteisessä julkisuudessa koko ajan. Jos metsänomistajat kokevat julkisuuden syyllistävän heitä, sopii kysyä, miten se vaikuttaa metsien hoidon mielekkyyteen. Toivoisi, että julkisuudessa metsäalan arvostus kasvaisi ja metsätalouden eri kestävyyden näkökulmia voitaisiin tuoda enemmän esiin, paremmin ymmärtää ja arvostaa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juhani Wiio
juhani.wiio@wiio.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme