Suuren valiokunnan sd-ryhmä: Suomen hallitus aikoo kaataa yritysvastuudirektiivin

Hallitus vesitti vuosien valmistelutyön ja seisoo historian väärällä puolella vastustaessaan eettisempää yritysvastuulainsäädäntöä. Hallitus on tehnyt täyskäännöksen Suomen aiemmassa linjassa, sillä Suomi on aiemmin nimenomaan vaatinut EU:n tasoisen pakollisen yritysvastuun toteuttamisesta. 

– Suomi oli yksi niistä maista, joiden aloitteesta yritysvastuudirektiivin valmistelu aloitettiin. Suomen kaataessa direktiiviä, ympäristölle haitalliseen yritystoimintaan ja esimerkiksi lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöön puuttuminen jää vapaaehtoiseksi, valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Maria Guzenina huomauttaa.

Hallituksen olisi myös hyvä virkistää muistiaan oman hallitusohjelmansa kirjausten noudattamisesta, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite yritysvastuusääntelyn kehittämisestä EU:n ja OECD:n tasolla. "On tekopyhää sanoa, että kannatamme mutta kaadamme", sanoo Timo Harakka. 

– On pienen maan etu, että sopimuksista pidetään kiinni. Aiemmin, kun suuri jäsenmaa haluaa repiä auki ratkaisun, Suomi ei ole lähtenyt mukaan halvaannuttamaan EU-päätöksentekoa. Poukkoilu vähentää Orpon Suomen vaikutusvaltaa EU:ssa, Harakka korostaa. 

Yritysvastuudirektiivin myötä yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa. Siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa.

– Inhimilliset työolot ovat ihmisoikeuskysymys. Lisäksi vastuullisesti toimivat yritykset hyötyisivät yritysvastuudirektiivistä, sillä se heikentäisi mahdollisuuksia hakea kilpailuetua ympäristön tai työntekijöiden kannalta kestämättömästä liiketoiminnasta, Elisa Gebhard korostaa.

Finnwatchin #ykkösketjuun-kampanja keräsi vuonna 2019 yli 100 järjestöä ja yritystä vaatimaan Suomeen yritysvastuulakia. Suomen yhtäkkinen takinkäännös asettaa erityisesti vastuulliset suomalaiset yritykset hyvin vaikeaan asemaan. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on toivonut direktiivin läpimenoa.

– Hallitus toimii oman hallitusohjelmansa vastaisest ja heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Direktiivi lisäisi kysyntää vihreän siirtymän teknologioille ja siten kasvua Suomen vientiteollisuudelle. Se myös tasaisi globaalisti pelikenttää suomalaisille yrityksille, jotka jo hoitavat velvoitteensa hyvin, Jani Kokko muistuttaa.