Algoritminen hallinta muuttaa johtamista

Algoritmien suoritettavaksi on mahdollista siirtää erityisesti rutiininomaisia johtamistehtäviä. Tällaisia ovat muun muassa työvuorojen suunnittelu, tehtävien jako ja aikataulutus, toistuvat suoritusarvioinnit sekä säännöllisten raporttien luominen, analysointi ja jakelu.

— Tässä yhteydessä puhutaan algoritmisesta hallinnasta. Jossain määrin voidaan puhua myös automatisoidusta päätöksenteosta, toteaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun strategisen johtamisen yliopettaja Juha Olava.

Yksi algoritmisen hallinnan suurimmista eduista on tehokkuus. Kun tekoäly hoitaa rutiininomaisia tehtäviä, johtajille jää enemmän aikaa vaikuttaa asioihin, jotka vaativat inhimillistä ymmärrystä, kuten luovaan ongelmanratkaisuun sekä työntekijöiden motivointiin ja kehittämiseen.

Tekoälytutkijat painottavat, että algoritminen hallinta on tarkoitettu yritysjohdon ja työntekijöiden tueksi eikä korvaamaan heitä.

– Pelkona saattaa olla, että ihmisistä on tulossa tarpeettomia. Näkisin tilanteen enemmänkin niin, että algoritminen hallinta muuttaa johtamisen painopisteitä mutta ei missään tapauksessa tee ihmisistä tarpeettomia, kuvailee asiantuntija Minna Silván.

Muutokseen tulee varautua vaikka tulevaisuus on tuntematon

Silván kannustaa johtajia valmistautumaan hyvissä ajoin tuleviin muutoksiin. Tekoälyteknologioiden kehitystä koskeva seuranta ja ennakointi kannattaa nostaa pysyväksi teemaksi strategisessa johtamisessa.

– Henkilöstön kouluttamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Koulutusta tulee tarjota sekä tekoälyn teknisistä perusteista että sen sosiaalisista vaikutuksista, Silván toteaa.

Algoritmisten johtamistoimintojen kehityksessä on huomioitava sekä läpinäkyvyys että turvallisuusnäkökohdat. Ilman asianmukaista sääntelyä toiminnasta voi tulla villiä ja riskialtista. Erityisen tärkeää on noudattaa voimassa olevia tietosuojalakeja ja eettisiä standardeja.

Minna Silván on tutkinut algoritmista johtamista YAMK-opinnäytetyössään Algoritminen hallinta tekoälyajan johtamisessa.